698pv tupakoimatta
24.3.2019

Haamuja ajatuksissa.

“Maaginen” Kahden vuoden rajapyykki alkaa lähestymään. Tämä kummittelee ajatuksissa sillä olen vieläkin edellisten onnistumisien alapuolella. ( Olenhan ollut pari vuotta polttamatta aiemminkin Sisu- karkki kuurillani. )

Tupakka käy yhä mielessä aina joskus. Siinä ei ole mitään omituista. Näin olen tottunut ja näillä mennään.

Alitajunta tuo esiin muistoista usein vanhan tilanteen jossa aloin vuosia sitten uudelleen polttamaan. Polttaminen oli heti todella helppoa ja nautinnollista ensi savuista lähtien.

Tahatonta niksailua.

Entä nyt

Tai. Ei se ihan tahatonta ollut sillä tiesin että liemessä oli nikotiinia. Olinhan sen itse sekoittanut reilut 600 päivää sitten. Tiedoksi, olen jo ollut nikotiinittomalla höyryttelijä muutamia niksakokeita lukuunottamatta jo sellaiset n. 600 päivää.

Minulle kävi niin että höyryttelyn pohja-aine VG pääsi kotonani loppumaan. Enkä halunnut tilata sitä verkkokaupasta vaan halusin sen itse käydä ostamassa kivijalka kaupasta. Ja kun ei ollut eikä tullut asiaa siihen suuntaan enkä erikseen en halunnut lähteä, niin käytinpä pihinä miehenä säästösyistä vanhoja pullonpohjia nikotiiniselta ajaltani.

Huh!

Olihan kokemus. 12mg/ml lientä ensin. Jo jumaliste pökkäs oloja päälle.
Sähköhöyrystin toimii nikotiinin suhteen hieman eri tavalla kuin oikea tupakka. Kun oikeasta tupakasta nikotiini vapautuu välittömästi muutamassa seksunnissa ja alkaa vaikuttamaan heti, sähköhöyrystimen höyryissä ei ole näitä kiihdyttäviä aineita lisättynä, joten vaikutus on hitaampi.

Nikotiinin hitaan vaikutuksen vuoksi kerkesinkin tunnustella voimakkaampaa makua, sekä kurkkutuntumaa oikein kunnolla ennen nikotiinin vaikutusta. Ja huh vieköön, kyllä se sitten vaikuttikin. Hikeä pukkas ja vapinaa päälle. Oli pakko hiukan hillitä pössyttelyä vähäksi aikaa.

Mutta kas kummaa. Niksaan melkein tottui jo samana päivänä. Ei enää illemmalla sen kummenin lievää tuntemusta lukuunottamatta ollut vaikutusta.

Seuraavat kolme päivää pössyttelin niksaa (12mg/ml) ja ehkä hiukan vähemmillä höyrymäärilla kuin niksattomana. ( Tuntemusta nikotiinista tuli kuitenkin, jos innostui oikein kovasti höyryttelemään)

Nyt on taas uudelleen jo vuorokausi takana niksatonta. En huomaa muuta eroa kuin että on helpompi vetäistä höyryt jos sille tuntuu. Ei se sen kummempaa sitten ollut.

Nyt on niin

En ole vielä luopumassa vielä höyryttelystä. Päätökseeni on muitakin vahvoja syitä joita en halua kertoa, mutta yksi on kerrottavissa. Se että pystyn edelleenkin vaivattomasti hillitsemään haluni pois tupakointi kokeilusta pelkästään vetäsemällä nikotiinittomat höyryt. Se riittää perustelluksi syyksi.

Enpä jäänyt kuitenkaan tälläkään kertaa nikotiinin pauloihin uudelleen. En kaipaa nikotiinia enkä sen enempää oikeaa tupakkaakaan, no tupakka sinällään on joskus ollut mielessä.

Eli pari kolme päivää nikotiinin kanssa ei luonut minulle suoraa mielleyhtymää tupakointiin, eikä niksa krapulaa, ei mitään.

MUTTA.
Tupakkaa tekee yhä mieli satunnaisesti vieläkin. Päivää tai oloa en pysty ennustamaan. Ei onneksi enää niin voimakkaasti kuin “ Tupakasta eroon” projektini alussa.

En tiedä vielä vastausta siihenkään olenko lopullisesti “lopettanut tupakoinnin”. Ainoa asia jonka ihan varmasti tiedän on se että olen pystynyt olemaan tupakoimatta. Toivon sekä uskon aika vahvasti että pystyn tähän samaan vielä jatkossakin.

palaan vielä siihen vanhaan peruskysymykseen, olenko tupakoitsija?

Jos vertaan alkoholistin ja tupakoitsijan tapaan palata entiseen tapaan, joo.. olen.