Chevy van 6.2 dsl ja imusarja

Olen 2000 luvun alusta saakka ajellut kesälomareissut isohko asuntovaunu vanin (6.2l dsl) perässä.

Aikaisempi vaunu oli Hobby prestige 620 ja vuodesta 2010 lähtien Deflets MK 700. Elikkäs isoja vaunuja. ( liki 2000kg )

Nykyisellä 89 mallisella Vanilla jonka ostin 2010 ajellessani olen pähkäillyt että vaihtaisin sen oman imusarjan hieman paremmin hengittävään malliin. ( sellainen “NATO” malli jossa ei ole lainkaan EGR venttiilin paikkaa )

Vertauksena ajatukselleni.

Mnun ensimmäinen vani oli vm 83 sellainen isommilla venttiileillä ( 50mm/46mm) oleva versio. En tarkalleen tiedä mitä muita eroja siinä oli myöhempiin pienempi venttiileisiin nähden, mutta vetokyky oli todella tuntuvasti paljon suurempi kuin tällä nykyisellä laitteella. EGR venttiili oli siinäkin paikoillaan. Eli imusarja ei ollut varsinainen “J” tai Hummer malli. Mutta runkonumeron perusteella se “J” koneellinen.

( Tämän -83 mallin erikoisuutena oli myös sen todella suuri huippunopeus. Se jaksoi mennä kovempaa kuin uskalsin ajaa. Mittarilukeman 150 - 160km/h olen kokeillut, kierroksiakin kone otti runsaammin ja herkästi )

Välissä oli käytössä sellainen pieniventtiilinen moottori jossa EGR venttiili oli kokonaan poistettu ja tilalle oli laitettu paksusta pellistä tehty “tulppa”. Tämä “tulppa” mallinen imusarja oli myös huomattavasti parempi kuin sellainen jossa EGR venttiili on paikoillaan. Eron huomasi varsinkin juuri niinä kesäisinä hellepäivinä.

Eli vaikka EGR venttiili on paikoillaan ja poistettu käytöstä, jää se huonommaksi kuin sellainen jossa se on kokonaan poistettu.

Tämän olen päässyt toteamaan käytännössä.

kesälomareissuillamme olemme lähes aina ajaneet samaa reittiä Porin suuntaan jossa matkalle osuu hyvin voimakasnousuinen mäki ( Murhasaaren silta ) muiden mäkien lisäksi.

On hyvin helppo katsoa nopeusmittarista miten matkanteko hiipuu. Vanin vapaastihengittävä kun hiipuu raskas vaunu perässä todella helposti sellaiseen mäkeen.

Vaikutuksia.

Ulkoilman lämpötila. Jos sattuu sellainen hellepäivä joka ylittää +25 astetta, alkaa löpöä menemään tuntuvasti enemmän. ja se viimeinenkin voimanripe tuntuu olevan kadoksissa, mikäli ilmansaannissa on pikkuisenkin häikkää. Ilmanputsarin tulee tosiaankin olla puhdas. Ja jos ilmanputsarihuolto jäi lomareissua ennen tekemättä, sen kyllä huomaa.

EGR venttiili tai “tulpattu EGR reikä”. Tässä mäessä nopeusero on noin 5-> km/h luokkaa, eli tuntuva. Molemmat on testattu. Se venttiilihässäkkä siinä päällä on melkoinen kuristin riippumatta onko se "toiminnassa" vai ei..

Isoventtiilinen kansi. Vm 83 Todella suuri merkitys, moottori on kuin kokonaan toinen. Isompi venttiilisellä kannella 6.2 moottori on kuin eri moottori.

Eli. On turhaa sanoa etteikö vaparin diisselissäkin olisi imusarjalla ja koneen hengityksellä suuri ero, vaikka syöttöä ei lisäisikään, saati sitten isommilla imuventtiileillä. Minun 83 vanin 50mm imuventtiilit vaikuttivat tuntuvasti.

Ps. Olipa minulla myös sellainen pieniventtiilinen jossa EGR oli poistettu käytöstä mutta paikoillaan ja sitten syöttöä vähän lisätty.

Syötön lisäyskin toi lisää tehoa koska kone hengitti paremmin. Mutta JO PELKKÄ parempi imusarjan parempi virtaus on tuntuva muutos.

PS2.

Polttoaineen kulutus.

Todettu asia.

Ihan ilman perävaunua ajellessa pääsin sillä isompiventtiilisellä 83 vanilla hiukan yli 8 litraa / 100km ( 8,1l/100km) lukemiin tien päällä. ( yli 16th kilometriä varsinaista testausta kokeiltu. Muuten ajoin satoja tuhansia kilometrejä )

Mutta pieniventtiilisellä EGR koneella en alle 10l/100km ole koskaan päässyt ( 10,05l/100km) …. LUKEMAT on siis pitkien yhtäjaksoisten ajosuoritusten lukemia. EI KESKIKULUTUKSIA!

Keskikulutukset oli vm - 83 noin 10 - 11 l/100km ja 89 sen 12 - 12,5 litraa sadalle

Koneen saamalla ilmamäärällä on todellakin tuntuva merkitys taloudellisuuteen.

Silloin kun ensimmäisen kiisseli vanin ostin en tiennyt että vuosimallilla tai J / K tyypin moottoreilla yms asioilla on juurikaan merkitystä. Minulle ne olivat kaikki samoja 6.2 vaneja ja sillä siisti. Luulin että kaikki 6.2 litraiset on samoja moottoreita.

Nyt kun kokemusta on kertynyt hyvin monien satojen tuhansien kilometrien myötä, olenkin tietoinen että vaihtoehtoja on alunperinkin ollut monia, saati sitten yksilölliset piirteet ruiskutusennakoineen, ilmasuodattimineen, pakoputkistoineen, ja etenkin imusarjoineen jne..

tässä LL4 ja LH6 moottoreiden erot

LL4......160 Net H.P. (119 Kw) @ 3600 RPM
LL4 .........275 Lb. Ft. (373 N m) @ 2000 RPM

LH6........130 Net H.P. (97 Kw) @ 3600 RPM
LH6 ...... 240 lb. ft. (325.4 N-m) @ 2000 RPM

Välissä on myös sellainen 145 H.P LL4 “J” versio jossa on pienet imuventtiilit.

Kuva hieman tehokkaammasta imusarjasta ( J-koodi)

Imusarjan lisäksi “pullonkaulana” voisi pitää myös imuäänenvaimentajaa. Olenkin pähkäillyt erilaisia vaihtoehtoja joilla ilmanputsarille saisi syötettyä ilmaa paremmin ilman ylimääräistä imuäänen lisäystä.

Pakoputket näyttelevät myös suurta osaa koneen hengityksessä. Missään tapauksessa ei saisi olla ahdistavaa putkistoa.

Ja kokeiltua on tullut myös sellaista putkistoa jossa molemmat putket ova keskeltä yhdistyt. Moottorin käynti on korvin kuultavasti herkempää, tehoista en tiedä verrata koska en käyttänyt sitä putkistoa kesälomareissulla Murhasaaren sillalla. Muuten tuntui herkemmälle.

Tässä kuva -83 vanista vaunuilemassa.