Kompostointi

Jaksaa se näköjään vielä talvellakin jokseenkin toimia.

Kompostorin sisällä tapahtuu biojätteiden ja ruoantähteiden hajoamisprosessi, jossa mikro-organismit ja muut eliöt pilkkovat orgaanista materiaalia yksinkertaisemmiksi yhdisteiksi. Tämä prosessi tuottaa lämpöä, mikä näkyy kompostin korkeana lämpötilana (+20°C). Tässä tilanteessa kompostin sisällä tapahtuu seuraavaa:

1. **Aerobinen hajoaminen**: Jos komposti on hyvin ilmavoitu (hajottajat saavat happea), aerobiset mikro-organismit pilkkovat orgaanista materiaalia hiilidioksidiksi, vedeksi ja lämmöksi. Tämä on tehokas ja hajuton prosessi, joka tuottaa runsaasti lämpöä.

2. **Lämpötilan vaikutus**: +20°C on suhteellisen alhainen lämpötila kompostoinnin kannalta, mutta se riittää hidastempoiseen hajoamiseen. Tehokkaassa kompostoinnissa lämpötila voi nousta jopa 50–70°C:een, mikä nopeuttaa prosessia ja tappaa haitalliset organismit (esim. siemenet ja taudinaiheuttajat).

3. **Biojätteiden muutos**: Ruoantähteet ja muu biojäte hajoavat pienemmiksi osiksi, muodostaen kompostia. Tässä vaiheessa materiaali on vielä karkeaa, mutta se jatkaa hajoamistaan ja muuttuu vähitellen ravinteikkaaksi kompostiksi.

4. **Kosteuden ja hapen merkitys**: Jos komposti on liian kuiva, hajoaminen hidastuu. Jos se on liian märkä, voi tapahtua anaerobista hajoamista, joka tuottaa hajuja ja kasvattaa homeita. Oikea kosteus ja ilmavuus ovat tärkeitä.

5. **Hidastempoinen prosessi**: Koska ulkolämpötila on alhainen (n +1 - -1 °C), kompostin sisäinen lämpötila (+20°C) on suhteellisen alhainen, ja hajoaminen tapahtuu hitaammin kuin kesällä tai lämpimässä ympäristössä.

Jos haluat nopeuttaa prosessia, voit sekoittaa kompostia säännöllisesti (parantaa ilmavuutta), lisätä kuivaa materiaalia (esim. lehtiä tai paperia) tasapainottamaan kosteutta ja varmistaa, että komposti on riittävän suuri (vähintään 1 m³) säilyttääkseen lämpönsä.