Sisältö

Miten on mennyt, niiku omasta mielestä ?

Ensin pieni pätkä Saku Timosen kirjoituksesta. Linkistä pääset lukemaan kokonaisuuden.

... "Työttömyysturvan ja asumistuen leikkausten seurauksista varoitettiin, mutta hallitus ei uskonut. Kun pienituloisten tukia leikataan, niin se näkyy heti kauppojen myynnissä. Tältä tosiasialta hallitus sulki korvansa. Hallitus ei myöskään uskonut varoituksia siitä, että asumistuen leikkaukset lisäävät toimeentulotuen tarvetta. Sen saajien määrä piti puolittaa, mutta se ei onnistu muuten kuin leikkaamalla tukea ja jättämällä osa siihen oikeutetuista kokonaan ilman. Tämäkin perustuslainvastaisuus on kirjattu hallitusohjelmaan." ... Saku Timonen: ”Hyvä” hallitusohjelma 7.11.2024

Saku Timonen kritisoi voimakkaasti Suomen hallituksen talouspolitiikkaa ja hallitusohjelmaa, joka on kirjoittajan mielestä täynnä leikkauksia ja lyhytnäköisiä ratkaisuja. Hän väittää, että hallitusohjelman tavoitteet työllisyyden ja talouden parantamisesta ovat jo epäonnistuneet ja leikkaukset ovat johtaneet lisääntyneeseen köyhyyteen ja konkursseihin. Artikkeli on täynnä osuvia kuvauksia siitä, kuinka hallitusohjelman soveltaminen on kuin ripulin hoitaminen laksatiivilla.

Orpon hallituksen leikkauksilla työttömyysturvaan ja asumistukeen on ollut kielteisiä vaikutuksia. Hallitus ei ole ottanut huomioon varoituksia työttömyysturvan ja asumistuen leikkausten seurauksista. Leikkausten seurauksena pienituloisten ostovoima on heikentynyt, mikä näkyy suoraan kauppojen myynnissä. Kas kummaa voisin sanoa. Lisäksi asumistuen leikkaukset, sekä arvonlisäveron korotukset, lääkekattojen korotukset jne ovat lisänneet toimeentulotuen tarvetta. Hallituksen todella ristiriitaisena sekä oudoksi katsomallani tavalla tavoitteena oli puolittaa toimeentulotuen saajien määrä, mutta se ei todellakaan onnistu muuten kuin leikkaamalla tukea ja jättämällä osa siihen oikeutetuista kokonaan ilman tukea. Tämähän tuntuu sopivan "hyvään" hallitusohjelmaan kuin nyrkki silmään.

Orpon hallituksen rikkomat vaalilupaukset

Orpon hallitus on rikkonut useita vaalilupauksiaan:

Velanotto: Hallitus lupasi lopettaa velaksi elämisen ja tasapainottaa julkisen talouden. Todellisuudessa velkaa on otettu ennätysmäärin, muun muassa suurituloisten veronkevennyksiin.
Työpaikat: Hallitus lupasi luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Tavoite ei ole toteutunut, vaan päinvastoin avoimia työpaikkoja on 50 000 vähemmän ja työttömiä 30 000 enemmän kuin vuosi sitten.
Leikkaukset: Hallitus lupasi, ettei köyhiltä leikata. Todellisuudessa asumistuen ja työttömyysturvan leikkaukset ovat ajaneet ihmisiä ahdinkoon ja lisänneet toimeentulotuen tarvetta.
Työelämän parantaminen: Hallitus lupasi parantaa työelämää, mutta onkin heikentänyt sitä. Esimerkiksi ensimmäisestä sairauspäivästä on tullut palkaton ja irtisanominen on helpottunut.

Hallitus on jättänyt huomiotta varoitukset leikkausten seurauksista. Hallitus on ideologisesti sokea ja ajaa politiikkaa, joka hyödyttää vain pientä eliittiä.

Yksi merkittävimmistä epäonnistumisista hallituksen tuloksista on ollut hallituksen kyky hoitaa maan asioita. Tutkimuksen mukaan lähes puolet vastaajista arvioi Orpon hallituksen kyvyn hoitaa maan asioita joko erittäin huonoksi tai melko huonoksi. Lisäksi hallitus on saanut kritiikkiä talouspolitiikastaan ja velkaantumisen hillitsemisestä. Hallitus on pyrkinyt toteuttamaan leikkauspolitiikkaa, mutta tämä on aiheuttanut erimielisyyksiä ja huolta kansalaisten keskuudessa. Myös työllisyystavoitteet ovat karanneet ja työttömyys on kasvussa, mikä on aiheuttanut lisää kritiikkiä hallituksen toiminnasta.

Orpon hallituskauden suurimmat haasteet ja Suomen talouden tilanne

Suurimmat haasteet

Julkisen talouden kestävyysvaje: Tämä on ollut pitkään tunnettu ongelma, joka johtuu ikääntyvästä väestöstä ja kasvavista sosiaali- ja terveyspalveluiden menoista. Orpon hallituksen on löydettävä kestäviä ratkaisuja tämän ongelman ratkaisemiseksi. Leikkauspolitiikka sen sijaan heikentää rahan liikkuvuutta.
Sote-uudistuksen seuraukset: Sote-uudistus on tuonut mukanaan merkittäviä haasteita, kuten kustannusten nousua ja palvelujen saatavuuden ongelmia. Tämä ei tullut yllätyksenä vaikka Orpon hallitus niin väittääkin. Hallituksen olisi tehtävä muutoksia tekemäänsä linjaukseen, jotta Sote uudistus toimisi tarkoituksenmukaisesti sekä pitäisi myös vähentää yksityiselle puolelle tehtyjä tulonsiirtoja.
Kansainvälinen taloustilanne: Venäjän hyökkäys Ukrainaan on lisännyt epävarmuutta maailmantaloudessa ja nostanut energian hintoja. Tämä on heikentänyt Suomen vientiä ja lisännyt inflaatiopaineita.
Ilmastonmuutos: Suomi on sitoutunut kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin, mutta niiden saavuttaminen vaatii merkittäviä investointeja ja rakenteellisia muutoksia. Ilmastonmuutos "invaasiossa" tärkeintä olisi löytää keinoja joilla siitä voisi hyötyä taloudellisesti.
Työmarkkinoiden muutokset: Digitalisaatio ja muut megatrendit muuttavat työelämää nopeasti. Hallituksen on varmistettava, että työvoima on riittävän osaavaa ja että työmarkkinat toimivat joustavasti. Sen sijaan hallitus on toistaiseksi vain heikentänyt työmarkkinoiden tarvitsevaa ammatillista koulutusta.

Miksi Suomen talous on huonommassa kunnossa?

Syitä siihen, miksi Suomen talous on arvioitu heikentyneen Marinin hallituskauden jälkeen, on useita: velkanousee

Kansainvälinen taloustilanne: Venäjän hyökkäys Ukrainaan on heikentänyt maailman taloutta ja vaikuttanut myös Suomeen.
Energian hinnannousu: Korkeat energiakustannukset ovat nostaneet yritysten tuotantokustannuksia ja yhdessä tehtyjen leikkausten lisäksi vähentäneet kuluttajien ostovoimaa.
Inflaatio: Korkea inflaatio syö kuluttajien ostovoimaa ja lisää epävarmuutta taloudessa.
Julkisen talouden velkaantuminen: Koronapandemian aiheuttama talouskriisi johti merkittävään julkisen talouden velkaantumiseen. Orpon hallituksen on nyt pyrittävä saamaan velkaantuminen hallintaan. leikkaukset eivät ole johtaneet talouden kasvuun. Näyttää tällä hetkellä jopa että julkisen velan osuus tulee kasvamaan entisestään.
Rakenneuudistusten viivästyminen: Suomi on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista rakenneuudistuksissa, mikä on heikentänyt kilpailukykyä. Hallitus on paneutunut kaikin keinoin työn markkinahinnan laskemiseen, sekä työehtojen heikentämiseen tavoitteena saada työvoimaa huokeammalla sekä heikommilla työehdoilla kilpailukyvyn parantamiseksi. Samalla kuitenkin paikallinen sekä kotimainen kysyntä on heikentynyt ostovoiman puutteesta johtuen.

Näkökulmia tulevaisuuteen

Orpon hallituksen onnistuminen riippuu siitä, kuinka hyvin se pystyy vastaamaan edellä mainittuihin haasteisiin. Hallituksen on löydettävä tasapaino talouden vahvistamisen, hyvinvointipalveluiden turvaamisen ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen välillä.

Tulevaisuudessa on tärkeää:

Investoida koulutukseen ja osaamiseen: Tämä on edellytys sille, että Suomi pysyy kilpailukykyisenä muuttuvassa maailmassa. Ammatiilinen koulutus, sekä työvoimapoliittinen koulutus on tällä hetkellä aallonpohjassa.
Uudistää työmarkkinoita: Joustavammat työmarkkinat myös työntekijän kannalta helpottavat yritysten toimintaa ja luovat uusia työpaikkoja. Tällä hetkellä näkökanta on liiaksi yrityselämän puolella.
Vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä: Tämä on välttämätöntä, jotta Suomi voi tarjota kansalaisilleen korkealaatuiset palvelut myös tulevaisuudessa. Verovajetta on korjattava.
Vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista: Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii siirtymistä puhtaampiin energiaratkaisuihin.

I Yleistä valtion ja julkisen velan kehityksestä:
- Valtion velka kasvaa alijäämäisinä vuosina (menot > tulot)
- Velan avulla voidaan rahoittaa investointeja ja tasata suhdannevaihteluita
- Suomen valtionvelan suhde BKT:hen on vaihdellut historiassa suuresti
- Eri näkökulmia valtionvelkaan:
- Perinteinen taloustiede vs. moderni rahateoria (MMT)
- Velan nopea lyhentäminen voi johtaa lamaan
- Euroalueen velkakriisi ja mahdolliset ratkaisut
- Poliittisten päätösten vaikutus velkaantumiseen
- Eri puolueilla ja poliitikoilla on erilaisia näkemyksiä
II Orpon hallituksen suunnanmuutos Marinin hallitukseen verrattuna:
- Selkeä siirtymä vasemmistolaisesta oikeistolaisempaan politiikkaan
- Keskeiset erot:
- Talouspolitiikka: Pienituloisten tukeminen vs. leikkaukset ja veronalennukset suurituloisille
- Sosiaalipolitiikka: Heikoimmassa asemassa olevien tukeminen vs. leikkaukset, jotka heikentävät heidän asemaansa
- Työelämä: Työntekijöiden aseman parantaminen vs. heikentäminen
- Ilmastopolitiikka: Panostukset ilmastotoimiin vs. ilmastotoimien vesittäminen
- Kritiikkiä Orpon hallitusta kohtaan:
- Eriarvoisuuden ja köyhyyden lisääntyminen
- Lyhytnäköinen politiikka, joka hyödyttää vain pientä eliittiä
III Marinin hallituksen saavutukset:
- Pienituloisten aseman parantaminen:
- Vappusatasen toteutus
- Etuuksien indeksikorotukset
- Sipilän hallituksen leikkausten peruminen (esim. kiky)
- Työnhaun uudistus
- Sosiaali- ja terveyspolitiikka:
- Uusi asiakasmaksulaki
- Hoitajamitoitus lakiin
- Sote-uudistus
- Koulutus:
- Koulutusleikkausten peruminen ja resurssien lisääminen
- Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palautus
- Maksuton korkeakoulutus
- Muut saavutukset:
- Panostukset ilmastonmuutoksen torjuntaan
- Ennätystyöllisyys
- Suomen liittyminen Natoon
IV Orpon hallituksen kritiikki:
- Rikkoutuneet vaalilupaukset:
- Velanotto
- Työpaikat
- Leikkaukset
- Työelämän parantaminen
- Leikkausten kielteiset vaikutukset:
- Työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset heikentävät pienituloisten asemaa
- Toimeentulotuen tarve kasvaa
- Hallituksen epäonnistumiset:
- Hyvinvointialueiden alijäämät
- Talousosaamisen kyseenalaistaminen
- Yksityisten terveysjättien suosiminen
- Epäjohdonmukainen ja lyhytnäköinen politiikka