Ostovoima kasvaa palkansaajilla! , vai?

10.1.2025

Keskituloisten ostovoima kasvaa palkansaajilla, otsikoi Kauppalehti. Kauppalehti otti tiedot veronmaksajain sivun laskelmista Veronmaksajat.fi "Kokonaisuudessaan keskituloisen 4 074 e/kk ansaitsevan palkansaajan nettopalkan ostovoima kasvaa 1,9 prosenttia vuonna 2025. Euroissa tämä merkitsee ostovoiman kohentumista 655 eurolla vuodessa. Ostovoiman kasvu on näin ollen hieman hitaampaa kuin vuonna 2024, mutta kuitenkin voimakkaampaa kuin kertaakaan 2010-luvulla." Lukee veronmaksajat.fi sivuilla. ...."Veromaksajien tiedotteen mukaan inflaatiopiikin myötä syntynyttä ostovoimakuoppaa ei saada vielä kurottua kokonaan umpeen. Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima laski vuonna 2023 yli kuusi prosenttia vuoteen 2020 nähden. Veronmaksajien mukaan palkan ostovoima oli viimeksi heikompi vuonna 2008."

Ostovoiman positivinen kehitys on tarpeen. Se on selvä asia.

Kovasti alkoi kuitenkin mietityttämään onko kyseessä sellainen ostovoiman kasvu jolla on konkreettista vaikutusta esimerksi yksityisyrittäjien palkkapussiin. Vertaan ajatusmallia siihen että palkansaaja ostaa pienellä paikkakunnalla pienyrittäjän kenkämyymälästä kenkiä. Ostaako palkansaaja jolla on positiivinen ostovoiman kehittyminen nyt useammat kengät kuin aikaisemmin esim v 2020 ? Entä ostaako kenkiä nyt useampi palkansaaja sekä jopa sellainen jolla ostovoima ei kasva? Meneekö kenkiä yhtään enempää kaupaksi kuin ennen, vai peräti vähemmän kuin ennen ?

Miten ostovoiman kasvaminen jakautuu ns siihen suureen osaan kansasta joka tienaa alle sen 2700€/kk Esimerkiksi lähes kaikki kaupan alan työntekijät yms. Nouseeko ostovoima tavallisella keskiverto eläkeläisellä?

Mietintää lisää kovasti myös se että puhutaanko nyt pelkästään tulojen noususta jsuurempi palkkaisilla vaikka verotus hieman kiristyykin. Onko niin että pienemmät palkkatulon saajat eivät olekaan "palkansaajia"? Onko elinkustannusten nousu huomioitu, ja miten?

Kuinka suuri osa on työssäkäyvistä sellaisia joiden ostovoima ei kohoa, vai kokohaanko kaikkien?

Onko ostovoimaa puntaroidessa otettu huomioon jo tehtyjä leikkauksia, alv korotusta, terveysmaksujen korotusta, lääkekaton nostoa, lääkkeiden alv kannan nostoa 10 -> 14%, työmatkakustannusten omavastun korotusta ja mitä lie niitä onkaan? Onko ne huomioitu?

Miten ostovoiman kohentuminen on laskettavissa koko väestön kesken? Eli onko ostovoiman kehitys lopunperin lainkaan koko kansakuntaa ajatellen positiivinen vai negatiivinen arvo?

Ostaako pienyrittäjän kenkämyymälästä kenkiä vain ne joiden ostovoima on kohentunut?

Hyötyykö ostovoiman positiivisesta kehityksestä esim yksinhuoltaja joka on toimeentulotuen piirissä?

Ainakin hekumointia se on jo kuitenkin nostanut pintaan.

Kovasti jättää avoimeksi kysymyksille tämäkin hekumointi. 

Ennen oli tilastollisesti aika selviö että erityisen hyvin toimeentulevat ihmiset tukevat kansan talouskasvua hyvin vähän jos ollenkaan. Suuri raha ei aina, eikä yleensäkään ohjaudu yhteiseksi hyväksi.

Asiasta Yle.fi sivulla  Trickle down -teoria "Ensimmäisenä Chang tarttuu niin kutsuttuun trickle down -teoriaan. Ajatukseen, jonka mukaan rikkaiden rikastuminen auttaa myös köyhiä, koska varakkaimpien keskeinen rooli talouskasvun ja työpaikkojen luojina on koko kansantalouden etu. Changin mukaan tulonjaon eriytyminen viime vuosikymmeninä on todistanut, että kyseessä on harhaluulo."

Kaiken kaikkiaan

Ihan täyttä selvyyttä en heittämällä osaa sanoa, mutta vahvasti epäilen että tässä on niin sanotusti "koira haudattuna".

Evan selvitys

Lisäkysymyksiä

Onko tämän keskituloisten ja sitä korkeampipalkkaisten ostovoiman kohoaminen seurausta hallituksen tekemistä leikkauksista?, Vai mistä?

lääkekattojen nostamisesta ?,

terveysmaksujen korotuksista ?

sairaaloiden yöpäivystysten lakkauttamisesta?

matkakorvausten omavastuun korottamisesta?

Terveydenhoidon rahoituksen ohjaamisesta yksityispuolelle?

Työttömyysturvan heikentämisestä ?

Sairaussakko päivästä?

paikallisen sopimisen mahdollisuudesta ?

ammatillisen koulutuksen alasajosta?

Vai mikä ??? Onko joku muu muutos?

Vaikuttaako ostovoiman kehittymiseen kuitenkin vain ihan perinteinen palkankorotus?

Taitaa olla työmarkkinaosapuolten välisistä palkkaneuvotteluista ja palkankorotuksista johtuvaa. Luulenpa aika vahvasti että tähän mennessä joka ikinen toimi jonka hallitus on tehnyt, on vain jarruttanut kyseisen ostovoiman kehitystä. Ja nyt pokkana mehustellaan "Kiitos PS" lausein kun kaikesta huolimatta jollakin palkansaajaryhmällä on ostovoima nousemassa HUOM! nousemassa pikkuhiljaa sille tasolle joka se oli aiemmin.

Kansan ostovoima ei ole, eikä vielä ole nousemassa entiselle tasolleen pitkiin aikoihin, jos sittenkään. "Faktoilla on väliä" mainitseee ministeri Juusokin oman kuvakaappauksensa alle. En tiedä oliko tarkoitus esittää että hallitus on saanut jotain aikaan, vai oliko tarkoitus kertoa rehellisesti että kaikesta huolimatta ostovoima saattaa kohota joillain, vai olisiko niin että ministeri Juuso halusi harhauttaa joko tahallisesti tai tahattomasti että hallituksen toimet olisivat tämän ilmeenneen asian taustalla. Faktoilla on tosiaan väliä.

 

 

Virkailijan painajainen.

Työelämä tai työ ei anna mielihyvää

HS.fi Mielipide: hs.fi mielipide

"Kun valtionhallinnon yli pyyhkii yhteistoimintaneuvottelujen aalto, joudun olemaan hiljaa. Kun Suomen nykyinen hallitus ja hallituspuolueiden kansanedustajat toimivat omien arvojeni vastaisesti, joudun olemaan hiljaa. Kun nykyisen hallituksen politiikka alkaa näkyä omassa työssäni omien arvojeni vastaisten lainsäädäntömuutosten seurauksena, joudun olemaan hiljaa ja toimimaan, kuten kuuliaisen virkahenkilön tulee toimia." hs.fi mielipide

Tänä päivänä on varmasti paljon henkilöitä jotka joutuvat työnsä puolesta tekemään ihmisiä koskevia jopa henkilökohtaisia päätöksiä joiden sisältö on täysin virkailijan omaa arvomaailmaa vastaan. Valtion virkailija joka edustaa virallista hallintoa voi kokea olevansa tekemässä työtä jota inhoaa. Monelle voi olla häpeällistä toimia päinvastoin kuin itse vapaana ihmisenä toimisi.

Virkailijan "kädet ovat sidotut" tekemään asioita. Vaikuttamisen mahdollisuus on häviävän pieni, vaikka toimiessaan etsisi aina lain sallimaa mahdollisimman "kevyttä" vaihtoehtoa.

"Valtion virkahenkilönä minun on punnittava käyttäytymistäni virka-asemani edellyttämällä tavalla ja muistettava vastuuni virkahenkilönä niin töissä kuin myös vapaa-ajalla. Julkisia sanomisia, kirjoituksia ja mielenilmaisuja on harkittava tarkkaan, sillä olenhan myös hallinnon edustaja, vaikkakin ihan tavallinen rivivirkahenkilö."

Virkailija edustaa hallintoa myös vapaa-aikanaan. Vapaa sanan käyttö kirjoituksissa, mielipiteen ilmaisemisessa ja ihan kaikessa on rajoitettu.

"En tunnista enää sitä Suomea, millaiseksi tämä maa on ajautumassa. Sosiaalisessa mediassa en uskalla kritisoida nykyisen hallituksen politiikkaa julkisesti, kuten en myöskään lehtien kommenttipalstoilla, vaikka haluaisinkin ja kokisin, että siihen olisi syytä."

Ulospääsy

Tuska sekä häpeän tunne, voimattomuuden tunne voivat olla arkipäivää. Itse epäilen että tämän täytyy olla tuskaista johon henkilö etsii tuskasta ulospääsyä. Yksi keino on muuttua kyyniseksi, jolloin hänestä tulee kylmä sekä välinpitämätön. Tällaisen ilmioön voi moni virkailijan tavannut tai hänen kanssaan asioinut törmätä. Kovin helposti asiakas tekee päätelmän ettei "pöydän takana" ole inhimillinen päätöksiä tekevä ihminen lainkaan. Toinen keino voi olla yrittää muuttaa omaa asennettaan hallinnon mukaiseksi. Tätäkin varmasti moni kokeilee jonkin aikaa. Keinoja tuskan sekä häpeän lievittämiseksi voi olla monia. Joillekin se voi olla alkoholi tai muut huumeet joilla voi sulkea todellisuuden pois edes hetkeksi.

 Oma ajatukseni

Minullakin on omat keinoni yrittää hälventää omaa tuskaani. Olen aina pitänyt kirjoittamisesta sekä asioden pähkäilemisestä näillä omilla sivuillani jo vuodesta 1997 jolloin aloitin leksanet.com sivustoni. Omakohtaiset kokemukseni sekä lisäksi seuraamani asiat aiheuttavat helvetinmoista tuskaa joka on purettava ulos. Nyt tämän hallituskauden aikana tein sivustolleni oman "pissiä muroissa" kategorian asioista jotka ketuttavat kaikkein eniten yhteiskunnan poliittisessa mallissa. En kiellä ettenkö häpeäisi tämän hetkistä kurjistamisen aikaa. Häpen niiden puolesta jotka toimivat kuin olisivat "hyödyllisiä idiootteja" eli henkilöitä jotka ajavat samaa epäinhimillistä yhteiskuntaa ajattelematta että ovat itsekin osa sitä. Hyödyllisinä idiootteina olevat ovat joko kyynistyneitä tai täysin vedätettävissä olevia.

En siis ihmettele lainkaan etteikö tällä aikakaudella olisi valtavia negatiivisia seurauksia. Aika on täysin paskaa siinä mielessä. 

Tästä kaikesta tuskasta kertominen auttaa. Virkailija ei sitä voi tehdä kuin minä. Häntä sitoo edustaminen.

Mitä muutoksia toimentulolakiin on tulossa?

Olen tällä hetkellä koonnut 7 eri tietolähdettä tämän hetken tilanteesta. Tässä yhteenveto tästä hetkestä: ( JK Huom! muutin tämän sivun kategoriaa yleisestä funtsimisesta "pissiä muroissa" kategoriaan. Oletuksena on ettei muutokset tule olemaan heikompiosaisia helpottavia, vaan päinvastoin )

Asiakirjan tiivistelmä 20.12.2024:

Toimeentulotuki Suomessa

Tämä asiakirja tiivistää Suomen toimeentulotukea koskevan lainsäädännön ja käytännöt. Tiedot on kerätty useista lähteistä, mukaan lukien Finlexistä, Wikipediasta ja Kelan verkkosivuilta.

Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus tukeen

Suomen perustuslain 6 § takaa jokaiselle ihmiselle yhdenvertaisuuden lain edessä ja kieltää syrjinnän mm. iän, alkuperän ja terveydentilan perusteella. Perustuslain 19 § takaa oikeuden sosiaaliturvaan. Toimeentulotuki on osa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää ja sen tarkoituksena on turvata viimesijaisena tukena ihmisarvoinen toimeentulo niille, jotka eivät muulla tavoin pysty sitä itselleen järjestämään.

Oikeus toimeentulotukeen on laaja ja sen saamisen edellytykset ovat suhteellisen alhaiset. Tukea voi hakea jokainen Suomessa vakinaisesti oleskeleva henkilö, joka ei pysty kattamaan välttämättömiä elinkustannuksiaan omilla tuloillaan ja varoillaan.

Lain mukaan toimeentulotuen hakijan on velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi työvoimaviranomaiselle, ellei hänellä ole hyväksyttävää syytä olla tekemättä niin. Hyväksyttäviä syitä ovat esimerkiksi:

• työssäolo palkansaajana tai yrittäjänä
• päätoiminen opiskelu
• työkyvyttömyyseläkkeen saaminen
• sairaus tai muu työkyvyttömyys
• vanhuuseläkkeen saaminen
• raskaus- ja vanhempainvapaan käyttö
• muu edellä mainittuihin verrattava hyväksyttävä syy

"Jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työnhakijaksi työvoimaviranomaiseen, toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa hänen osaltaan." - Laki toimeentulotuesta 1412/1997, 2a §

Toimeentulotuen määräytyminen ja rakenne

Toimeentulotuki koostuu kahdesta osasta: perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. Perustoimeentulotuki on tarkoitettu kattamaan välttämättömät elinkustannukset, kuten ruoan, asumisen ja terveydenhuollon. Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää harkinnanvaraisesti tilanteissa, joissa perustoimeentulotuki ei riitä kattamaan kaikkia tarpeellisia menoja.

Perustoimeentulotuen määrä on henkilökohtainen ja se lasketaan ottamalla huomioon hakijan tulot ja varat sekä perheen koko. Perustoimeentulotukeen sisältyy perusosa ja muut perusmenot.

"Toimeentulotukea myönnetään tämän lain mukaan määriteltyihin tarpeellisiin menoihin, joita henkilö tai perhe ei pysty kattamaan käytettävissä olevilla tuloillaan ja varoillaan." - Laki toimeentulotuesta 1412/1997, 6 §

Menettely toimeentulotukiasioissa

Toimeentulotukea haetaan Kelasta tai hyvinvointialueelta. Hakemuksen käsittelyssä noudatetaan hallintolain periaatteita, kuten asianmukaista selvittämistä ja kuulemisperiaatetta. Päätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen.

"Hakemukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimeentulotuen myöntämisen syistä sekä korvausvelvollisesta ja tämän edellytyksistä korvauksen suorittamiseen." - Laki toimeentulotuesta 1412/1997, 22 §

Erityistilanteet

Laki ja Kelan ohjeet ottavat huomioon useita erityistilanteita, kuten alaikäisten, opiskelijoiden, ulkomaalaisten ja vankien toimeentulotuen tarpeen.

Esimerkiksi opiskelijan on ensisijaisesti katettava toimeentulonsa opintotuella ja opintolainalla. Opiskelija, joka ei saa opintolainaa pankista, voi kuitenkin saada toimeentulotukea. Ulkomaalaiselle myönnetään toimeentulotukea, jos hänen oleskelunsa Suomessa katsotaan luonteeltaan muuksi kuin tilapäiseksi.

"Oleskelun luonne ei määrity yksinomaan esimerkiksi oleskeluluvan, sen puuttumisen, sen tyypin, oleskeluoikeuden rekisteröinnin tai muiden oleskelua kuvaavien yksittäisten tekijöiden kuten kotikunnan tai sen puuttumisen perusteella." - Kelan toimeentulotukiohje 1.6.7.1

Yhteenveto

Toimeentulotukijärjestelmä on monimutkainen ja sen soveltaminen käytännössä edellyttää huolellista harkintaa ja yksilöllisyyden huomioon ottamista. Tämän asiakirjan tarkoituksena on antaa yleiskatsaus järjestelmän keskeisiin piirteisiin. Tarkempia tietoja ja ohjeita löytyy laista ja Kelan verkkosivuilta.

---

Uudistuksen julkaisu

Toimeentulotuen kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän muistion julkaisutilaisuus

Keskiviikko 8.1.2025 klo 9.00 –  10.30

sosiaali- ja terveysministeriö

( STM linkki sivulle )

Aika: ke 8.1. klo 9–10.30 

Paikka: Microsoft Teams

Osallistumislinkki Julkaisutilaisuuteen

• Osallistu tilaisuuteen tästä (Microsoft Teams)Linkki toiselle sivustolle

Medialle järjestetään oma taustatilaisuus Teamsillä keskiviikkona 8.1.2025. Kutsut mediatilaisuuteen lähetetään valtioneuvoston mediapalvelun kautta tammikuun alussa. 

Lisätietoja 

assistentti Kirsi Hiljanen (tekniset asiat), p. 0295 163 269, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä (3.1. saakka) 
erityisasiantuntija Ritva Liukonen, p. 0295 163 278 , Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. (2.1. alkaen) 
viestintäasiantuntija Anna Työrinoja, p. 0295 163 615, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä (2.1. alkaen) 
Kohderyhmät: julkinen hallinto, kunnat, valtionhallinto, yliopistot ja korkeakoulut, järjestöt ja yhteisöt, hyvinvointialueet

---

Mitä tulee muuttumaan?

Pähkäilyä NotebookLM sivustolla sekä FB ympäristössä

Voit osallistua uudistuksen aiheuttamaan tilanteeseen kanssani NotebookLM sivustolla. ( lähetä minulle s-posti osoite jolla voit kirjautua Gmail palveluihin. niin annan sinulle oikeuden osallistua koosteen luomiseen )

https://notebooklm.google.com/notebook/949ca9cd-36e1-41cd-9236-e3acbe6c41a9

Tähän kerään uusia kommentteja.

Esitettyjä epäilyjä, kyselyja jne.

 

 

Orpon hallituskausi

Olemme kaikki tietoisia siitä, että nykyinen politiikka on jakanut kansamme kahtia. Erittäin vahvat fiskaalinen devalvaatio sekä sisäinen devalvaatio kurjistavat kansan reaalitaloutta voimakkaasti. Tämä tästä syystä aiheutunut kahtiajako on kurjistanut köyhien elämää ja vaikeuttanut pienyrittäjien toimintaa. Ostovoima on lähes kokonaan kadonnut vähempivaraisilta, jotka ovat eläneet tukien varassa.

Pölitiikka on ollut historiallisen tylyä sekä lamaannuttavaa. Toivo yhteneväisestä yhteen hiileen puhaltavasta yhteiskunnasta on kaukaista haave ajattelua.

Joitakin mietittäviä asioita.

1. Yhteisöllisyyden vahvistaminen: 
2. Taloudellinen tasa-arvo: 
3. Koulutus ja työllisyys:
4. Avoin ja osallistava hallinto: 

 

---

Velaksi eläminen

Toisaalta hämmästelen valtavasti. Hämmästelen että jos joku on oikeasti luullut vaalipuheista huolimatta että kokoomus ei ottaisi velkaa. Hämmästelen siksi koska kokoomuksen hallituskausilla on aina tehty velkaennätykset sekä samalla syöty rahaa köyhempien kukkaroista. Tämä on aina ollut selvä suunta, miksi se nyt olisi ollut toisin?
Puheet talouden tasapainottamisestakin on piirulleen samat kuin vuosikymmeniä.
Rahaa kyllä otetaan. Viedään liiveihin ja pois yhteiskunnan rattaista. Tätä on tehty joka kerta. Ja tehdään nytkin.
Tämä ei tule edes tähän loppumaan. Sen verran hyvin on kansa saatu uskomaan että tässä nyt tulevaisuutta rakennetaan että saavat jatkaa porskuttamista.
"Me hävitään tää sota" "Usotsie" on elokuvan repliikeistä lainaus. Ja tässä yhteydessä se tarkoittaa että näin pienellä vastustuksella ja heikolla äänestystuloksella tämä on tosiaan hävitty. Tässä kun ei miekkaritkaan auta, tässä ei auta yhtään mikään. On ihan turhaa enää vikistä vanhoja.
Nyt on pakko alkaa rakentamaan tulevaisuutta. Niitä tekstejä, niitä asioita joita uudelta tulevalta hallitukselta halutaan.
Meidän ihmisten tulee osata vaatia myös itsellemme. Ei se köyhää auta, eikä juhlaa tee vaikka varakkaimmilla olisi kuinka hieno joulupöytä.
Nyt on oikeasti aika alkaa toimimaan seuraavia vaaleja ajatellen.

---

Mitä muutoksia?

Nyt tämän Orpo / Purra hallituskauden aikana on ollut erittäin vahvasti käytössä fiskaalinen devalvaatio sekä sisäinen devalvaatio.

Sisäinen devalvaatio

• Määritelmä: Sisäinen devalvaatio tarkoittaa kustannusten ja palkkojen alentamista maan sisällä kilpailukyvyn parantamiseksi ilman valuutan arvoon puuttumista.
• Käyttötarkoitus: Sitä käytetään erityisesti silloin, kun maa ei voi devalvoida valuuttaansa, esimerkiksi ollessaan kiinteässä valuuttakurssijärjestelmässä tai käyttäessään yhteisvaluuttaa, kuten euroa.
• Toimenpiteet: Sisäinen devalvaatio voi sisältää palkkojen leikkauksia, julkisen sektorin menojen vähennyksiä, veronalennuksia ja muita säästötoimenpiteitä, joilla pyritään alentamaan kustannuksia ja lisäämään kilpailukykyä.
• Esimerkki: Esimerkiksi Suomessa on 2010-luvulla toteutettu sisäisen devalvaation kaltaisia toimenpiteitä kilpailukykysopimuksen avulla, jolla pyrittiin alentamaan työvoimakustannuksia ja parantamaan vientiteollisuuden kilpailukykyä.

Fiskaalinen devalvaatio

• Määritelmä: Fiskaalinen devalvaatio on toimenpide, jossa verotusta ja julkisia menoja käytetään talouden kilpailukyvyn parantamiseen ilman valuutan devalvoimista.
• Käyttötarkoitus: Sitä käytetään yleensä valuuttakurssipolitiikan ohella, ja sen tavoitteena on parantaa maan ulkomaankaupan tasapainoa ja lisätä kysyntää kotimaassa.
• Toimenpiteet: Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi työnantajamaksujen alentamista ja arvonlisäveron korottamista, jolloin kotimainen tuotanto muuttuu kilpailukykyisemmäksi vientimarkkinoilla, mutta tuontituotteet kallistuvat.
• Esimerkki: Useat Euroopan maat ovat kokeilleet fiskaalisia devalvaatioita osana laajempaa talouspoliittista ohjelmaa kilpailukyvyn parantamiseksi.

Miten haluat seuraavan hallituksen muuttavan suuntausta?