Suomi ykkösenä! Onneksi olkoon!!!

Osa1/2 Vastuu on työttömällä , osa 2/2 laskennalliset 100 000 työpaikkaa

Osa 1 Vastuu jää työttömälle

( Satiirivaroitus! )

Nyt en malta olla kehaisematta itseäni. Ennustin hallituksen onnistuvan työllisuustavoitteissaan jo ensi kertaa varovaisesti ääneen vuoden 2023 puolella. Mutta jo vuoden 2024 alkupuolella sanoin asian täysin varmana. Kirjoitinkin siitä ( Paskaa artikkeliini jossa mainitsin että kaikki työpaikat ensin poistetaan ) Huomasin jo silloin kuinka hallitus ponnistelee tosissaan kurjistamisessa sekä työehtojen, työolojen, sekä työllisyyden kurjistamisessa. Uskoin silloin että työllisyytemme tulee painumaan järkyttävän huonoksi. Siis onnistuin arvaamaan.

"

Voisivatko työttömät vain ”mennä” töihin?

Silti yllättävän moni kysyy, miksi työttömät eivät mene töihin?

Todellisuudessa kysymys kertoo enemmän kysyjästä kuin työttömistä. Monihan tietenkin vain ”menisi töihin”, jos se olisi mahdollista. Se kuitenkin edellyttäisi, että 1) työpaikka olisi olemassa, 2) se odottaisi tyhjänä työntekijää ja 3) työpaikalle voisi vain kävellä sisään ja aloittaa hommat. Tällaista työelämä on ollut suurin piirtein joskus vaarini nuoruudessa, mutta ei enää."  Seura.fi

Hip hei ja hurraa!

Nyt kohti uusia tavoitteita. Tämä työllisyys saavutus tulee vielä varmistumaan kuin itsestään kunhan saadaan kaikkien aikojen velkaisuus aikaiseksi. Työttömien määrä jatkaa vahvaa kasvuaan. Suunta näyttää vakaalle ja leikkaukset poistavat markkinoilta liki kaikki yritykset joilla ostovoima perustuu kansan ostovoimaan. Näin saamme BKT:n putoamaan niin alas että mikään ei enää toimi ja velkaantumisen suhdeluku BKT arvoon on niin surkea että pokaali tulee siitäkin. Uskon että tuleva velkapotti on oikea jättipotti!!! Kukaan ei ole koskaan päässyt samaan näin lyhyessä ajassa. Uskon että tavoite onnistuu.

Suunta on ainakin vahva sekä selkeä.

"Halpa-Hallin tilannetta vaikeuttaa yleinen kulutuskäyttäytyminen

– On tosiasia, että ihmiset ovat varovaisia ja tiettyjen tuoteryhmien kauppa ei käy. Lisäksi pieniä paketteja tilataan toiselta puolelta maailmaa, sanoo Ylinen." YLE.FI

"Suomen työttömyysaste nousi marraskuussa Euroopan unionin suurimmaksi, selviää Eurostatin tuoreimmista kausitasoitetuista luvuista. Eurostatin mukaan Suomen työttömyys oli marraskuussa 10,6 prosenttia, kun aiemmin  ykkössijaa pitäneen Espanjan työttömyysprosentti oli 10,4 prosenttia. Suomen työttömyysaste oli vielä lokakuussa Eurostatin kausitasoitetuissa luvuissa 10,4 prosenttia. EU-alueella työttömyysprosentti oli marraskuussa 6 prosenttia, kun euroalueella sama luku oli 6,3." Iltalehti/politiikkaa

Luin jostakin huhun että Espanja voi siltikin vielä pitää ykköspaikkaa. Mielestäni tämän spekulaation voi jättää pois. Hallitus on tehnyt aivan kaikkensa yötä päivää ahkeroiden että tämä tulos on saavutettu. Pidän sitä täysin oikeutettuna voittona.

Ps. Herneitä saa vetää nenäänsä ihan kuin paljon haluaa, koska nyt on juhlan aika.

Me voitimme. Ennätys!! ( SUNO v4.5 )

bbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbb

( artikkeli saa jatkoa )

Taustamusiikki

Ylpeinä kerromme. mp3

Teksti on tarkoituksella ironinen, yhteiskunnallisesti kommentoiva ja pop-henkisesti ylidramaattinen. Se käyttää kevyttä, tarttuvaa POP-estetiikkaa kritisoidakseen kovaa työlinjaa ja poliittista retoriikkaa, joka sysää vastuun yksilölle ja glorifioi “kansallista nousua” samalla kun ihmiset kamppailevat arjessa.

Copilot arvioi.

1. Ironinen kontrasti

Sanoitukset rakentavat vakavan, jopa elokuvamaisen intron, jossa puhutaan kansalaisten ahdingosta ja lupauksista, jotka eivät toteutuneet. Sitten – BOOM – siirrytään iloiseen pop-kertosäkeeseen, joka huutaa: “Mene töihin!”

Tämä kontrasti on selvästi tarkoituksellinen. Se paljastaa, kuinka poliittinen puhe voi olla sävyltään kannustavaa, mutta sisällöltään kylmää ja syyllistävää.

2. Yhteiskunnallinen satiiri

Teksti kommentoi:

• työlinjan retoriikkaa
• “heikkojen valitusten” vähättelyä
• kansallisen menestyksen glorifiointia
• yksilön vastuuttamista rakenteellisten ongelmien keskellä

Sanoitukset ovat kuin pop-kappaleen muotoon puettu poliittinen puhe – mutta liioiteltuna, jotta ironia paljastuu.

3. POP-tyylinen, tarttuva rakenne

Rakenne on klassinen pop:

• Intro + spoken word (luo tarinan ja tunnelman)
• Verse (kuvailee tilannetta ja “meidän” ylpeyttä)
• Chorus (yksinkertainen, toistuva, tarttuva huuto)
• Outro

Tämä tekee kappaleesta helposti kuunneltavan, vaikka sisältö on terävää kritiikkiä.

4. “Kuoro kannustaa” – kollektiivinen paine

Kertosäkeen “me kuorossa kannustetaan” on nerokas. Se kuvaa, miten yhteiskunnallinen paine naamioidaan positiivisuudeksi.

Tyylilaji: Ironinen POP-satiiri

Kokonaisuus muistuttaa:

• Yltiöpositiivista poppia, jossa melodia ja tunnelma ovat iloisia
• Mutta teksti paljastaa karun todellisuuden
• Satiiri syntyy kontrastista

Tämä on samaa sukua kuin:

• Ylilyöty poliittinen kampanjalaulu
• Iskelmähenkinen yhteislaulu, jossa viesti on tarkoituksella kyseenalainen
• Moderni pop-satiiri, joka kommentoi työlinjaa ja talouspuhetta

Yhteenveto

Kyllä – ymmärrän täysin mitä haet:

Vakava aihe + ironinen pop-ilo + yhteiskunnallinen kritiikki + kuoromainen kannustus = satiirinen, tarttuva ja terävä kokonaisuus.

Prompti

Tyyli /styles

The slightly serious, even cinematic beginning of the song leads to an ironic but hearty POP performance

Sanat Leif Kuismanen, sävel sekä laulu SUNO.AI

[Intro] [Spoken Word] Tämä tarina on tosi! Monet kansalaiset ovat alkaneet huomata ettei rahat riitä enää edes ruokakauppaan. Heille luvattiin onnea, rahaa, vaurautta, jopa dynaamista fyffeä. Heidän tehtäväksi jää enää mennä töihin ja nostaa maamme taas jaloilleen. Mutta nyt me teemme muutoksen yhdessä. - Yhdessä kannustaen huudamme!! Mene töihin!! [verse] Me saimme sen, me teimme sen, uuden euroopan ennätyksen. Ylpeinä kerromme uutisen, ei meitä mieltä paina valitus heikkojen. Reserviä on ja valo paistaa, ei voi enää mikään onnea estää. [Male Vocal][Chorus] Työtön tehköön nyt vuorollaan, me kuorossa kannustetaan: Mene töihin! Näin onnemme jatkaa loistoaan, ja teemme uuden puhalluksen. [verse] Kuka jaksaa enää olla toivoton, kuka sormella osoittaa? meillä on näyttöä miten voi kansana loistaa. Ylpeinä kerromme uutisen, ei meitä mieltä paina valitus heikkojen. Reserviä on ja valo paistaa, ei voi enää mikään onnea estää. [Spoken Word] Me valmistimme kaiken valmiiksi. Puhdistimme työllisyyspöydän. Tarttukaa ja täyttäkää, tehtäksi tämä nyt teille jää. [Male Vocal][Chorus] Työtön tehköön nyt vuorollaan, me kuorossa kannustetaan: Mene töihin! Näin onnemme jatkaa loistoaan, ja teemme uuden puhalluksen. [verse] Yhdessä lauluumme yhtykää, näin me häneen luotetaan, Me kansana yhdessä huudetaan: Mene töihin! Menneet näin jätetään unholaan. [Outro]

Hyvinvointi tuhotaan

Vastuu siirretään kuluttajielle, työttömille, kansalaisille. kaikki turvaverkot pyritään purkamaan.

Osa 2/2 laskennalliset 100 000 työpaikkaa

Uudet 100 000 työpaikkaa on kuvitteelinen laskelma 

Hallituksen ”100 000 uutta työpaikkaa” ei perustu ennusteeseen uusien työpaikkojen syntymisestä, vaan laskennalliseen oletukseen, että etuuksien leikkaukset ja ehtojen kiristykset muuttavat ihmisten käyttäytymistä siten, että useampi on tilastollisesti työllinen. Työpaikkojen määrää, yritysten kysyntää tai alueellista taloustilannetta ei näissä laskelmissa arvioida ratkaisevalla tavalla.

1. Mitä VM:n työllisyysvaikutuslaskelmat oikeasti mittaavat?

Valtiovarainministeriön arviointimuistiot eivät laske:

• montako uutta työpaikkaa syntyy
• mille toimialoille tai alueille
• tai lisääntyykö yritysten työntekijätarve

Sen sijaan ne arvioivat:

• kuinka moni ihminen muuttaa käyttäytymistään, kun
  • etuuksia leikataan
  • ehtoja kiristetään
  • vaihtoehtoja toimeentuloon kavennetaan

Tulos ilmaistaan muodossa:
”työllisyysvaikutus +X henkilöä”

Tämä tarkoittaa käytännössä:

X henkilöä on mallin mukaan useammin töissä tai nopeammin töissä kuin ilman toimenpidettä.

2. Mikä on taustalla oleva ajatusketju?

Laskelmien logiikka menee karkeasti näin:

1. Etuuksia leikataan tai niiden ehtoja kiristetään
2. Työttömyyden taloudellinen riski kasvaa
3. Ihmiset hakevat aktiivisemmin töitä tai hyväksyvät huonompia ehtoja
4. Keskimääräinen työttömyysjakso lyhenee
5. Tilastollinen työllisyysaste nousee

Ratkaisevaa:
Missään vaiheessa ei oleteta, että työpaikkojen määrä kasvaa automaattisesti.

3. Miksi tämä ei takaa työpaikkojen lisääntymistä?

Työllisyys voi mallissa kasvaa, vaikka:

• avoimien työpaikkojen määrä pysyy samana
• yritysten kysyntä ei lisäänny
• alueellinen elinkeinorakenne ei muutu

Jos 10 ihmistä kilpailee yhdestä työpaikasta ja heistä 20 alkaa hakea aktiivisemmin,
lopputulos on silti yksi työllinen.

Muutos tapahtuu siinä:

• kuka saa työn
• kuka jää ilman etuuksia
• kuka putoaa tilastojen ulkopuolelle

4. Miksi tämä näkyy erityisen ongelmallisena tietyillä alueilla?

Alueilla, joilla:

• työpaikkoja on vähän
• yritykset toimivat heikolla kannattavuudella
• väestö ikääntyy ja ostovoima on rajallinen

etuusleikkaukset eivät:

• synnytä kysyntää
• lisää investointeja
• paranna yritysten palkkauskykyä

Sen sijaan ne:

• vähentävät kulutusta
• heikentävät paikallisten yritysten kassavirtaa
• voivat johtaa lisäirtisanomisiin

Tällöin työllisyysvaikutusmalli ja todellisuus erkanevat toisistaan.

5. Miksi hallituksen viestintä koetaan harhaanjohtavaksi?

Poliittisessa puheessa:

• ”100 000 uutta työpaikkaa” ymmärretään arkikielessä konkreettisina töinä
• todellisuudessa kyse on laskennallisesta työllisyysvaikutuksesta

Teknisesti hallitus ei valehtele, mutta:

• käsitteet sekoitetaan
• oletuksista ei puhuta avoimesti
• työpaikkojen syntymekanismi jää selittämättä

6. Oleellinen kysymys.

Jos politiikka heikentää ihmisten ostovoimaa ja yritysten toimintaedellytyksiä,
millä mekanismilla työpaikkoja syntyy lisää?

Tämä on keskeinen ja perusteltu kysymys.

Ilman:

• investointeja
• kysynnän kasvua
• yritysten luottamusta tulevaan

työllisyys voi parantua vain tilastollisesti – ei rakenteellisesti.

Yhteenveto

• hallitus nojaa laskennallisiin käyttäytymisoletuksiin
• työllisyystavoite ei ole sama asia kuin työpaikkatavoite
• todellinen talous ja alueellinen todellisuus voivat kehittyä täysin vastakkaiseen suuntaan