Hihhei ja hurraa!

Pekka hihkui ja iloitsi. 29.5.2026

Ensimmäisenä hän vanhasta uskostaan kerkesi ajatella että nyt ne teki sen. Puolue jota hän äänesti, ei sittenkään pettänyt häntä. 

Talous nousuun ( Iltalehti )

Persvako Pekka meinasi hairahtua takaisin vanhaan uskoonsa, koska uutinen talouskasvun piristymisestä oli puettu uskottavaan ja toivoa herättävään asuun, joka osui suoraan hänen identiteettiinsä "tarkan markan miehenä". Pekka, joka on aina ymmärtänyt säästämisen päälle, koki hetkellistä helpotusta ja entisaikojen ylpeyttä ajatellessaan, että hänen äänestämänsä perussuomalaiset olivat vihdoin saaneet talouden nousuun.

Totuus sitten kyllä kirpaisi hetken, mutta sitten hän muisti että aina pitää iloita hyvistä uutisista huolimatta mikä on niiden taustalla. Talouskasvu ei ollutkaan tämän hallituksen, vaan aiemman edellisen hallituksen ostopäätöksen tulos, sekä myös talouden suhdanteiden muuttumisen tulos

Suomen talous kääntyikin  tilastollisesti kasvuun, koska julkiset investoinnit kasvoivat tammi-maaliskuussa 30,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä, kun F-35-hävittäjien toimitukset alkoivat. Tilastokeskus sanoo tämän suoraan omassa tiedotteessaan. Se selittää merkittävän osan koko kasvutilastosta.
Päätös hävittäjien hankinnasta tehtiinkin  jo vuosia sitten, edellisen hallituksen aikana. Maksuaikataulukin sovittiin silloin. Se kirjautui tilastoihin nyt, vaikka nykyinen hallitus ei ole tehnyt tälle asialle mitään,  se vain sattuu olemaan tilastollisesti oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Jonkinlainen gaslighting sumutus lienee vain tälläkin kertaa. Kyse taitaa kaiken lisäksi olla velasta, jolla hankinnat maksetaan. Bruttokansantuotteeseen kun on sovittu laskettavaksi tällaiset investoinnit.

Orpon ja Purran hallituksen rooli talouskasvussa

Talouspolitiikassa on tunnetusti pitkät viiveet. Hallituksen tähänastiset toimet ovat keskittyneet ensisijaisesti julkisen talouden sopeuttamiseen (leikkaukset ja arvonlisäveron korotukset), joiden välitön lyhyen aikavälin vaikutus talouskasvuun on usein pikemminkin jarruttava kuin kiihdyttävä, koska ne vähentävät rahaa kotimaisesta kierrosta.

Hallitusohjelman rakenteellisten uudistusten (kuten työmarkkinamuutosten) ja investointien houkuttelun on tarkoitus vaikuttaa talouden potentiaaliseen kasvuun vasta vuosien aikajänteellä. Siksi on ekonomistienkin keskuudessa jaettu näkemys, että tämänhetkisestä suhdannetilanteesta ei voi jakaa kunniaa (eikä kaikilta osin syytä) istuvalle hallitukselle.

Alkuvuoden talouskasvu on pitkälti "kirjanpidollista" plussaa vanhoista puolustushankinnoista sekä globaalin korko- ja inflaatiosyklin helpottamisesta, ei niinkään nykyisen hallituksen talouspoliittisten bensiiniruiskujen ansiota.

Stat.fi 

Persvako Pekan tarina ( Persvako )

"Hyviä" uutisia alkaa satamaan ( Gaslighting )

Pissiä muroissa!

Luotu käyttäen Suno.ai Musiikki Suno, sanoitukset omat. Äänen käsittely Omassa puhe nauhoitteesta , Audacity OpenVINO Ai Effects, OpenVino Noise Suppression tekoälypohjainen kohinanpoisto. Teksti NotebookLM kooste kerätystä aineistosta joka NotebookLM avulla tehty artikkeliksi. Kirjoitusasu NotebookLM, sekä Copilot ja DeepSeek.
Sunoa varten tekemäni tekstieditori Sunoteksti helpottaa tagien asettelua.

Pissi.mp3

Kiitokset Aleksi Salonen, Kari Laurila, Ewa Tavasoli, Matti Lidforss, sekä lukemattomat eri lähde kirjoitukset, ja monet muut. Sekä myös lukemattoman monien kommentoijien kommenteista. Puheessa käsittelen jonkin verran sivuston sisältöä tällä hetkellä sekä näkemyksia tulevaisuudesta.

Miksi Pekka meinasi hairahtua jälleen?

Tässä ovat keskeiset syyt siihen, miksi Pekka meinasi unohtaa Sannin opit:

1. Tilastollinen uskottavuus ja virallinen tieto

Pekka tarttui uutiseen, joka perustui Tilastokeskuksen virallisiin lukuihin: bruttokansantuotteen volyymi kasvoi vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 0,9 prosenttia. Ekonomistit kuvailivat kasvua "piinkovaksi" ja parhaaksi vuosiin, mikä sai Pekan uskomaan, että kyseessä oli kiistaton fakta, jota Sannin "teoriat" eivät voisi kumota.

2. Hallituksen onnistunut retoriikka (Toivon myyminen)

Hallituspuolueet, erityisesti kokoomus, käyttivät uutista rakentaakseen mielikuvaa, jossa "hallituksen vastuulliset ja kasvua tukevat päätökset" olivat kasvun syy. Sannin kolmannen oppitunnin mukaan politiikka myy ennen kaikkea toivoa, ja Pekka tarttui tähän toivon symboliin kuin pelastusrenkaaseen. Hän halusi uskoa, että kurjistaminen oli ohi ja työmiehen ääni oli tuottanut tulosta, vaikka puolue johon hän oli luottanut on pettänyt hänet jo monesti.

3. Sannin kysymysten unohtaminen

Innostuksessaan Pekka unohti Sannin opettamat kriittiset kysymykset: Kuka tästä hyötyy? ja Mitä jätetään sanomatta?.

• Mitä jätettiin sanomatta? Todellinen syy tilastolliseen kasvuun ei ollut nykyhallituksen politiikka, vaan julkiset investoinnit, jotka kasvoivat peräti 30,8 prosenttia. Tämä johtui siitä, että vuosia sitten edellisen hallituksen aikana tilattujen F-35-hävittäjien toimitukset ja kirjautuminen tilastoihin alkoivat juuri nyt. Hallitus oli siis "tilastollisesti oikeassa paikassa oikeaan aikaan", vaikkei se ollut tehnyt asialle mitään.
• Kuka hyötyy? Aleksi Salonen muistuttaa, että vaikka talous kasvaisi, se ei automaattisesti paranna suomalaisten elämää, jos kasvu päätyy vain varakkaimmille. Samaan aikaan kun Pekka hihkui talouskasvua, tuhansilta vähävaraisilta leikattiin puolet toimeentulotuesta, pakottaen heidät elämään 289 eurolla kuukaudessa.

4. "Kato orava" -ilmiö

Pekka oli vähällä langeta "kato orava" -ilmiöön, jossa huomio siirretään suurista leikkauksista ja velan kasvusta (joka kasvoi 16 miljardilla) positiivisiin, mutta todellisuuden kannalta osittain harhaanjohtaviin uutisiin.

Pekan hairahdus osoitti, kuinka syvällä toiveikkuus ja identiteetti ovat: ihminen haluaa uskoa hyviin uutisiin ja omaan porukkaansa niin kovasti, että poliittinen lukutaito vaatii jatkuvaa valppautta, jottei "kielellinen teatteri" vie taas mukanaan.

Toivoa vielä on

Vaikka lähes kaikki somekeskustelut kuvaavat nykytilannetta monin paikoin synkkänä — puhuen jopa hyvinvointivaltion ”hautajaisista” ja ”itseaiheutetusta kaaoksesta” — ne tarjoavat myös vahvoja retorisia ja filosofisia työkaluja toivon ja tulevaisuudenuskon sanoittamiseen.

Tässä on lähteiden pohjalta koottuja tapoja siteerata ja ymmärtää tätä aikaa toivon näkökulmasta:

1. ”Silmut marraskuussa” – Toivo on toiminnan ytimessä

Kansanedustaja Anna Kontulan puheenvuoro tarjoaa kenties vahvimman metaforan toivolle juuri nyt. Hän vertaa nykyhetkeä puiden silmuihin, jotka ilmestyvät jo kesällä ja valmistautuvat talveen.

• Näkymätön odotus: Vaikka loka-marraskuussa on märkää, kylmää ja pimeää, silmut ovat koko ajan siellä odottamassa. Samoin toivo on läsnä kaikessa inhimillisessä toiminnassa: jokainen, joka nousee sängystä parantaakseen maailmaa, toimii toivon varassa, vaikkei osaisi sitä paikantaa.
• Paikan katsantokulma: Tulevaisuus näyttää pimeältä, koska seisomme vanhan yhteiskunnan viimeisissä päivissä emmekä vielä pysty näkemään tai kuvittelemaan sitä uutta ja kaunista, mitä murros tuo tullessaan.

2. Valinnat eivät ole luonnonlakeja

Lähteet korostavat, että nykyinen oikeistopolitiikka ja sen seuraukset eivät ole vääjäämättömiä luonnonilmiöitä vaan tietoisia poliittisia valintoja.

• Toisin tekemisen mahdollisuus: Verotuksen progressiota ei ole pakko purkaa, eikä työntekijöiden oikeuksia ole pakko polkea kilpailukyvyn nimissä; nämä valinnat voidaan tehdä toisin.
• Paluu keskinäiseen riippuvuuteen: Toivo kumpuaa oivalluksesta, että talous ei ole luonnonlaki. Vasta kun myönnämme olevamme toisistamme riippuvaisia, voimme alkaa rakentaa todella vahvaa yhteiskuntaa.

3. Poliittinen lukutaito ja ”Sannin perintö”

Satiirinen allegoria ”Persvako-Pekan” tyttärestä, Sannista, edustaa uutta heräämistä ja tulevaisuudenuskoa. 

• Tietoisuus vastavoimana: Sanni ei jää passiiviseksi, vaan perustaa verkoston, joka opettaa poliittista lukutaitoa. Toivo syntyy kyvystä nähdä retoriikan (kuten TINA-puheen) taakse ja tunnistaa, kenen etua päätökset todellisuudessa palvelevat.
• Pisteiden yhdistäminen: Kun manipulaatio tunnistetaan, sen voima murenee, mikä mahdollistaa inhimillisemmän huomisen rakentamisen.

4. Äänestäminen historian virran muuttajana

Vaikka oikeistovallan ”shakkimatti” ja rakenteellinen velka-ansa vaikuttavat lannistavilta, lähteet muistuttavat demokratian voimasta.

• Pieni väre, suuri muutos: Äänestäminen kuvataan pienenä väreenä, joka yhdessä muiden kanssa muuttaa historian suunnan. Se on ainoa suojamme itseaiheutettua kaaosta vastaan.
• Mandaatin palauttaminen: Politiikka on korjattavissa, jos pienituloiset ja haavoittuvassa asemassa olevat äänestävät puolueita, jotka todella edistävät heidän asiaansa.

Tiivistettynä: Tätä aikaa voi siteerata hetkenä, jolloin ”lehdet eivät ole vielä puhjenneet, mutta silmut ovat jo täällä”. Synkkyys on merkki historiallisen murroksen kynnyksellä olemisesta, ja parempi huominen rakentuu sille tiedolle, että nykyinen suunta on vain yksi valinta monien joukossa, joka voidaan muuttaa yhteisellä tahdolla.