Orpon-Purran hallituksen leikkauslista

Työehtojen heikentämiset

Ensisijaisesti sairauspoissaolopäivältä ei saa palkkaa
Vuorotteluvapaa lakkautetaan
Työttömien irtisanomisen ritiita "asiallinen syy"
Työaikälain sallimasta poikkeamasta sopimalla työpaikoilla heikommilla ilman luottamusmiestä
Voden 2023 työsopimus ei vaadi erityistä perustetta
Työriitojen ratkaiseminen hankalammalla valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia.
Lomautuksen varoaika lyhennetään
Takaisinottovelvoite ei koske enää alle 50 henkilön yrityksiä

Lakko-oikeuden rajoitukset

Oikeutta tukilakkoon ja poliittisiin lakkoihin rajoitetaan
Lakkoon osallistuville työntekijälle 200 euron sakko, jos lakko todetaan laittomaksi
Lakkosakkoja korotetaan roimasti

Sosiaaliturvan leikkaukset

Työttömyyspäivärahan lapsikorotukset poistetaan
Ansiopäivärahaa leikataan jo kahden kuukauden jälkeen
Työttömyysturvan omavastuuaikaa pidennetään
Palkkatuettu työ ei kerrytä ansiopäivärahan työssäoloehtoa
Ansiopäivärahan saamiseen tarvittavaa työssäoloaikaa pidennetään
Asumistukea leikataan
Työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden saamisen jaksotusajalta
Toimeentulotuen saamista vaikeutetaan
Poistetaan ensimmäisen 16 arkipäivän ajalta korotettuna maksettava vanhempainraha
Työttömyysturvan ja asumistuen työssäkäyntiin liittyvät suojaosat poistetaan
Aikuiskoulutustuki lakkautetaan
Ikääntyvien työttömien turvaa heikennetään.

Mitä nämä päätökset käytännössä tarkoittavat työssäkäyvälle, työttömälle, sairastavalle, opiskelijalle, lapsiperheelle ja ikääntyvälle.

Tämä ei ole lääketieteellistä, juridista tai taloudellista neuvontaa – vaan yleinen, rakenteellinen analyysi siitä, miten tällaiset päätökset tyypillisesti vaikuttavat hyvinvointivaltioon ja ihmisten arkeen.

Miten Orpon–Purran hallituksen päätökset heikentävät tavallisen kansan asemaa?

1. Työehtojen heikennykset – turvattomampi työelämä

Kun työehtoja heikennetään, työntekijän neuvotteluasema heikkenee ja työnantajan valta kasvaa. Tämä näkyy arjessa näin:

Keskeiset vaikutukset:

• Sairauspäivän palkattomuus → ihmiset menevät töihin sairaana, tartunnat lisääntyvät, työkyky heikkenee.
• Vuorotteluvapaan poisto → työssä jaksaminen heikkenee, erityisesti fyysisesti ja henkisesti kuormittavilla aloilla.
• Irtisanomisen helpottaminen → epävarmuus lisääntyy, työntekijät uskaltavat vähemmän vaatia oikeuksiaan.
• Työaikapoikkeamat ilman luottamusmiestä → työnantaja voi sanella ehtoja heikommille työntekijöille.
• Lomautuksen varoajan lyhennys → tulot voivat katketa äkillisesti.
• Takaisinottovelvoitteen poistaminen pienissä yrityksissä → irtisanotun asema heikkenee merkittävästi.

Kokonaisvaikutus:

Työmarkkinoista tulee halvemman ja epävarmemman työn markkinat, mikä laskee palkkatasoa ja lisää epävarmuutta. Tämä on klassinen tapa heikentää työntekijöiden neuvotteluvoimaa.

2. Lakko-oikeuden rajoitukset – demokratian ja työtaistelun heikentyminen

Lakko-oikeus on työntekijän viimeinen keino puolustaa oikeuksiaan. Kun sitä rajoitetaan:

Mitä se tarkoittaa käytännössä?

• Tukilakot ja poliittiset lakot vaikeutuvat → työntekijät eivät voi vastustaa heikennyksiä tehokkaasti.
• 200 € sakko työntekijälle laittomasta lakosta → pelote, joka hiljentää protestit.
• Lakkosakkojen korotukset → ammattiliittojen toimintakyky heikkenee.

Kokonaisvaikutus:

Työmarkkinoiden voimasuhteet siirtyvät työnantajien eduksi, ja työntekijöiden kollektiivinen voima murenee.

3. Sosiaaliturvan leikkaukset – köyhyyden ja epävarmuuden kasvu

Tämä on ehkä kaikkein konkreettisin osa hyvinvointivaltion purkamista.

Keskeiset vaikutukset:

• Työttömyysturvan heikennykset → tulot putoavat nopeasti, toimeentulotuen tarve kasvaa.
• Asumistuen leikkaukset → vuokrarästit, häätöriskit, kodittomuuden kasvu.
• Aikuiskoulutustuen poisto → uudelleenkouluttautuminen vaikeutuu, työvoiman osaaminen heikkenee.
• Vanhempainrahan leikkaus → lapsiperheiden talous kiristyy.
• Suojaosien poisto → työn vastaanottaminen ei enää kannata yhtä hyvin.
• Ikääntyvien turvan heikennys → yli 55-vuotiaiden asema työmarkkinoilla romahtaa.

Kokonaisvaikutus:

Sosiaaliturvasta tulee niukempaa, ehdollisempaa ja vaikeammin saatavaa. Tämä lisää:

• köyhyyttä
• velkaantumista
• mielenterveysongelmia
• terveyseroja
• lasten ja nuorten syrjäytymisriskiä

4. Mitä tämä kaikki tarkoittaa yhdessä?

Kun nämä päätökset yhdistetään, syntyy selkeä kokonaiskuva:

Hyvinvointivaltion rakenteita puretaan järjestelmällisesti.

Työelämässä:

• Palkat laskevat
• Työehdot heikkenevät
• Työntekijän asema heikkenee
• Työstä tulee epävarmempaa

Sosiaaliturvassa:

• Turvaverkko repeää
• Köyhyyden riski kasvaa
• Toimeentulotuen tarve lisääntyy
• Arjen kustannukset nousevat

Yhteiskunnassa:

• Eriarvoisuus kasvaa
• Julkiset palvelut heikkenevät
• Terveyserot syvenevät
• Keskiluokka ohenee

Miksi tämä on hyvinvointivaltion heikentämistä?

Hyvinvointivaltion idea on:

• turvata ihmisarvoinen elämä kaikille
• tasata riskejä
• suojata heikoimpia
• ylläpitää sosiaalista vakautta
• vahvistaa työvoiman neuvotteluasemaa

Kun nämä elementit poistetaan tai heikennetään, hyvinvointivaltio ei enää toimi.
Tilalle tulee markkinavetoinen, yksilön vastuulle siirretty järjestelmä, jossa pärjäävät ne, joilla on jo valmiiksi varallisuutta ja turvaa.

Yhteenveto: vaikutukset tavalliseen ihmiseen

oma mielipide

TINA-retoriikan varjolla tehdyt päätökset ovat vieneet Suomea väärään suuntaan

Olen seurannut Orpon–Purran hallituksen päätöksiä kasvavalla huolella ja turhautumisella. Kerta toisensa jälkeen meille on vakuutettu, että “There Is No Alternative” – ettei ole muuta mahdollisuutta kuin leikata, heikentää ja kiristää. TINA-retoriikkaa on käytetty kuin taikasanaa, jolla kaikki päätökset voidaan oikeuttaa ilman todellista keskustelua niiden seurauksista.

Mutta kun katsoo, mitä näillä toimilla on saatu aikaan, on pakko todeta: tulokset ovat täysin päinvastaisia kuin mitä luvattiin.

Velka ei vähentynyt – se kasvoi

Leikkauksia perusteltiin sillä, että valtion velka on saatava hallintaan. Silti velka on jatkanut kasvuaan. Kun ihmisten ostovoimaa heikennetään, työttömyys kasvaa ja palvelut rapautuvat, verotulot laskevat ja menot kasvavat. Tämä on talouspolitiikan peruslogiikkaa, jota ei voi kiertää poliittisella iskulauseella.

Velka ei vähene sillä, että köyhdyttää kansaa ja heikentää työkykyä. Päinvastoin: se lisää kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Työttömyys ei vähentynyt – se lisääntyi

Työttömyysturvan leikkauksia myytiin “kannustimina”. Todellisuudessa ne ovat johtaneet siihen, että yhä useampi putoaa toimeentulotuelle, ja osa ihmisistä joutuu valitsemaan ruoan ja lääkkeiden välillä. Kun työmarkkinoita samaan aikaan heikennetään ja irtisanomista helpotetaan, epävarmuus kasvaa ja työllisyys heikkenee.

Työttömyys ei vähene sillä, että ihmisiä rangaistaan köyhyydellä. Työttömyys vähenee sillä, että luodaan työpaikkoja, koulutusmahdollisuuksia ja toimiva sosiaaliturva, joka tukee työn vastaanottamista.

Kurjuus lisääntyy – ja se näkyy kaikkialla

Kun sosiaaliturvaa leikataan, asumistukea supistetaan, aikuiskoulutustuki lakkautetaan ja työehtoja heikennetään, seuraukset näkyvät suoraan ihmisten arjessa:

• vuokrarästien määrä kasvaa
• häätöjen määrä kasvaa
• mielenterveyspalvelut ruuhkautuvat
• terveyserot kasvavat
• lapsiperheiden köyhyys lisääntyy
• työssä jaksaminen heikkenee

Tämä ei ole hyvinvointivaltion vahvistamista. Tämä on sen järjestelmällistä purkamista.

TINA-retoriikka on ollut savuverho

Kun poliittinen johto sanoo, ettei ole vaihtoehtoja, se ei kerro talouden realiteeteista – se kertoo poliittisesta tahdosta. Vaihtoehtoja on aina. On valinta leikata heikoimmilta. On valinta heikentää työehtoja. On valinta rajoittaa lakko-oikeutta. On valinta purkaa sosiaaliturvaa.

Nämä eivät ole välttämättömyyksiä. Ne ovat ideologisia päätöksiä.

Olen hyvin tyytymätön – ja en ole yksin

Tämä suunta ei rakenna vakaata, turvallista tai oikeudenmukaista Suomea. Se rakentaa yhteiskuntaa, jossa ihmiset pelkäävät sairastua, menettää työnsä tai joutua työttömäksi. Se rakentaa yhteiskuntaa, jossa eriarvoisuus kasvaa ja luottamus rapautuu.

Hyvinvointivaltiota ei voi ylläpitää, jos sen perusta murretaan pala palalta. Ja juuri niin nyt tehdään.

On aika sanoa ääneen: TINA ei ole talouspolitiikkaa – se on tekosyy. Ja sen seuraukset näkyvät jokaisen tavallisen suomalaisen arjessa.

Ja mitä sinä voit tehdä!!!?

Äänestä!

Vielä on toivoa