Yhteenveto Hallituksen esityksestä toimeentulotukilain muuttamisesta

Ensiksi. Olen käyttänyt tämän artikkelin luomiseen puhtaasti NotebookLM tekoälyä sekä Deepseek tekoälyä tekstin jäsentelyyn. ( NotebookLM linkki aiheeseen ) En ole siis kirjoittanut itse mitään. Koostin tämän artikkelin ihan vain tiedoksi niille jotka eivät ole tietoisia mihin hallitus tällä kertaa kurjistamispolitiikkaa kohdistaa. Jos voit ja pystyt. Pidä huoli ettei tällainen poliittinen kansakunnan heikompien kurjistaminen verukkeena muka valtion- tai julkisen talouden eheyttämisen verukkeella enää ikinä pääse tapahtumaan. Nähdäkseni tässä on nyt kyseessä aivan muut lähtökohdat ja motiivit.

Tämä briefing-dokumentti tiivistää hallituksen esityksen toimeentulotukilain muuttamisesta, keskittyen sen pääteemoihin, tavoitteisiin, vaikutuksiin ja ehdotettuihin muutoksiin. Esityksen perimmäinen tarkoitus on vahvistaa toimeentulotuen roolia viimesijaisena sosiaaliturvamuotona ja tehostaa sen kohdentumista, samalla kun varmistetaan perustuslain mukainen oikeus ihmisarvoiseen elämään.

Paneelikeskustelu Luotu NotebookLM käyttäen audio ( Julkinen linkki )  Musiikki SUNO ai, sanat Leif Kuismanen

( Huom NotebookLM uutuus on julkinen linkki. Jo hieman aiemmin tuli kielivaihtoehdot audiokoosteeseen )

1. Toimeentulotuen Tarkoitus ja Kansainväliset Velvoitteet

• Eksistenssiminimi: Toimeentulotuella turvataan "ihmisarvoisen elämän edellytysten vähimmäistaso eli niin sanottu eksistenssi-minimi". Tämä sisältää välttämättömän ravinnon ja asumisen turvaamisen terveyden ja elinkyvyn säilyttämiseksi.
• Perustuslain Kytkentä: Perustuslain 19 §:n 1 momentti, joka turvaa oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, kytkeytyy läheisesti oikeuteen elämään (7 §:n 1 momentti). Esityksen mukaan perustuslain 19 §:n 1 momentti ei kuitenkaan estä toimeentulotuen tason alentamista, kunhan "alentamisen yhteydessä arvioidaan aina yksilötasolla, että kenenkään oikeus ihmisarvoisen elämän edellyttämään välttämättömään toimeentuloon ei vaarannu."
• Kansainväliset Sopimukset: Suomi on sitoutunut useisiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka ovat merkityksellisiä viimesijaisen turvan kannalta:
• YK:n TSS-sopimus (taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus): Tunnustaa oikeuden sosiaaliturvaan (Artikla 9) ja tyydyttävään elintasoon, joka käsittää riittävän ravinnon, vaatetuksen ja sopivan asunnon (Artikla 11).
• YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimus: Tunnustaa jokaisen lapsen oikeuden sosiaaliturvaan (Artikla 26) ja riittävään elintasoon hänen kehityksensä kannalta (Artikla 27). Vanhemmilla on ensisijainen vastuu, mutta valtioiden tulee tukea tätä oikeutta aineellisella avulla ja ohjelmilla.
• YK:n Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus: Tunnustaa vammaisten henkilöiden oikeuden riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan ilman syrjintää (Artikla 28).
• Uudistettu sosiaalinen peruskirja: Artikla 13 edellyttää riittävän avun ja lääkinnällisen avun antamista niille, joilla ei ole riittäviä tuloja tai varoja.

2. Toimeentulotuen Nykyinen Rakenne ja Kohdentaminen

• Viimesijaisuus ja Tarveharkinta: Toimeentulotuki on "viimesijainen ja tilapäiseksi tarkoitettu sosiaalihuollon tukimuoto, jonka myöntäminen perustuu tarveharkintaan." Jokaisella on oikeus tukeen, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa muilla keinoin, kuten ansiotyöllä tai muilla etuuksilla.
• Laskelma: Tuen määrä on menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus.
• Perusosa: Kattelee päivittäisiä menoja, kuten ravintoa, vaatetusta, vähäisiä terveydenhuoltomenoja, henkilökohtaista ja kodin puhtautta, paikallisliikennettä, sanomalehteä, puhelinta ja tietoliikennettä, sekä harrastus- ja virkistystoimintaa. Sen määrä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaisesti.
• Muut Perusmenot: Huomioitavia menoja ovat asumismenot (vuokra, hoitovastike, lämmitys, sähkö, kotivakuutus, vesimaksut, muuttomenot) ja terveydenhuoltomenot (asiakasmaksut, lääkärin määräämät lääkkeet, silmälasit). Gluteenin välttämisestä johtuvia ravintomenoja (keliakia) huomioidaan kiinteällä 38 euron summalla kuukaudessa 1.2.2025 alkaen.
• Eläkeläiset: Eläkeläisillä ei useinkaan ole oikeutta toimeentulotukeen, koska kansan- ja takuueläkkeen sekä asumistuen taso on parempi kuin muiden perusturvaetuuksien.
• Alennettu Perusosa: Alentaminen on harvinaista ja kohdistuu useimmin yksin asuviin miehiin alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä, erityisesti tulottomiin. Nykyisin alentaminen edellyttää, että henkilö ei ole ilmoittautunut kokoaikaiseksi työnhakijaksi. Alentamisen tulee olla kohtuullista eikä saa vaarantaa ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa. Korkein hallinto-oikeus on sallinut perusosan alentamisen 40 %:lla kahdeksi kuukaudeksi.
• Tietojensaantioikeus: Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada tietoja hyvinvointialueelta perusosan alentamisharkinnassa.

3. Ehdotetut Muutokset Toimeentulotukilakiin

Esityksen tavoitteena on "vahvistaa toimeentulotuen roolia viimesijaisena taloudellisen tuen muotona".

• Ensisijaisten Etuuksien Hakemisen Velvoite (Uusi 2 b §):Toimeentulotuen hakijan on aina ensin haettava ensisijaisia etuuksia, kuten opintotukea, työttömyysetuuksia, sairauspäivärahaa, eläkkeitä, lapsilisää, vanhempainpäivärahoja ja asumistukia, joihin hänen voidaan olettaa olevan oikeutettu.
• Jos hakija ei hae ensisijaista etuutta kehotuksesta huolimatta yhden kuukauden määräajassa, hänen perusosaansa alennettaisiin 50 prosenttia. Alentaminen jatkuisi, kunnes hän hakee etuutta.
• Velvollisuus Ilmoittautua Työnhakijaksi (Muutettu 2 a §):Velvoite ilmoittautua kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi laajenee:
• Koskee myös osa-aikatyötä (alle 30 h/viikko) tekeviä.
• Yrittäjien, joiden yritystoiminnasta saama tulo on alle vähimmäistyöttömyysetuuden (n. 595 €/kk vuonna 2025), on ilmoittauduttava kokoaikatyön hakijaksi.
• Alle 3-vuotiasta lasta kotona hoitavat ovat vapautettuja velvoitteesta, jos he saavat kotihoidon tukea. Muille lapsenhoitajille velvoite tulee.
• Päätoimisten opiskelijoiden, jotka eivät saa opintotukea, olisi ilmoittauduttava työnhakijaksi. Poikkeuksena ensimmäistä ammatillista tutkintoa suorittavat opiskelijat: heillä on kolme kuukautta aikaa ensisijaisen etuuden päättymisestä ilmoittautua, tätä aikaa voi pidentää vuoteen asti, jos opinnot etenevät suunnitellusti.
• Lääkärinlausunto työkyvyttömyydestä ei enää yksin vapauta työnhakuvelvoitteesta, jos henkilöllä ei ole oikeutta työkyvyttömyysetuuteen. Työkyvyttömyyseläkettä osaeläkkeenä saavien osalta riittää osa-aikatyön hakeminen.
• Jos henkilö ei ilmoittaudu kokoaikatyön hakijaksi kehotuksesta huolimatta yhden kuukauden määräajassa, hänen perusosaansa alennettaisiin 50 prosenttia.
• Perusosan Alentamisen Kesto (Muutettu 10 §):Nykyisestä kahden kuukauden aikarajasta luovuttaisiin tietyissä tilanteissa.
• Työttömyysetuuden määräaikaisesta katkeamisesta johtuva alentaminen kestäisi korkeintaan katkoksen keston ajan (täysinä kalenterikuukausina).
• Toistaiseksi kestävän työttömyysetuuden katkoksen vuoksi alentaminen jatkuisi enintään kuusi kuukautta. Jos oikeus etuuteen palautuu tai henkilö ei ole enää työtön, alentaminen päättyy aiemmin, kuitenkin vähintään kahden kuukauden jälkeen.
• Ensisijaisen etuuden hakematta jättämisestä tai työnhakijaksi ilmoittautumatta jättämisestä johtuva alentaminen kestäisi, kunnes henkilö toimii kehotuksen mukaisesti. Alentamispäätös tehtäisiin kuukausi kerrallaan ja kohtuusharkinta tehtäisiin joka kuukausi.
• Kohtuusharkinta (Uusi 10 §:n 7 momentti): Kaikissa perusosan alentamistilanteissa tulee tehdä yksilöllinen kohtuusharkinta varmistaen, ettei "ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa" vaaranneta ja ettei alentamista voida pitää kohtuuttomana. Kelan on tehtävä tämä harkinta joka kuukausi.
• Asumismenot (Muutettu 7 a §): Tarkempi määrittely siitä, miten keskimääräisten asumismenojen muutos arvioidaan asetuksella vahvistettavissa normeissa. Uusi laskentatapa ei arviolta lisää tai vähennä kokonaiskustannuksia, mutta voi muuttaa yksittäisten kuntien normeja.
• Terveydenhuoltomenot (Muutettu 7 b §): Kelalla on mahdollisuus ottaa huomioon yleisesti hyväksytty hoitokäytäntö, tutkimusnäyttö ja uusien/kalliiden lääkkeiden kustannusvaikuttavuus arvioitaessa menon välttämättömyyttä ja tarpeellista suuruutta. Ennaltaehkäisevää hoitoa, jota julkinen terveydenhuolto ei tue (esim. rokotteet kansallisen rokotusohjelman ulkopuolelta, vitamiinit ilman puutostilaa, nikotiinikorvaustuotteet ilman reseptiä, esteettiset hoidot), ei huomioida. Raskauden ehkäisyyn käytettävät lääkevalmisteet huomioidaan edelleen.
• Tulojen Huomioiminen (Muutettu 13 §): Kuukauden viimeisenä pankkipäivänä saatu tulo huomioidaan jatkossa seuraavan kuukauden tulona myös silloin, kun toimeentulotukea ei ole haettu tulon maksukuukaudelle. Tämä estää kannustimen käyttää tuloja välittömästi, jotta niitä ei huomioitaisi seuraavan kuukauden tuessa.
• Päätösten Määräytymisaika (Muutettu 13 §): Toimeentulotukipäätöksiä voidaan jatkossa tehdä myös hylkäävinä päätöksinä yli kuukauden ajalle. Tämä lisää ennakoitavuutta asiakkaille ja tehostaa Kelan työtä.
• Tuen Lakkauttaminen (Uusi säännös): Lakiin lisätään mahdollisuus lakkauttaa tuki tilanteissa, joissa tuen saajan olosuhteet tai tarve muuttuvat merkittävästi (esim. ulkomaille muutto, ansiotyön aloittaminen, kuolema). Tämä selkeyttää oikeustilaa ja estää perusteettoman edun saamisen.
• Vuokran Maksu Vuokranantajalle (Muutettu 16 §): Jos vuokravakuus on myönnetty osana perustoimeentulotukea, toimeentulotuen osuus vuokrasta maksetaan aina suoraan vuokranantajalle. Tämä pyrkii turvaamaan asumisen pysyvyyden.
• Tietojen Saanti Rahalaitoksilta (Muutettu 18 g §): Kelalla on oikeus saada välttämättömät tiedot rahalaitoksilta, jos riittäviä tietoja ei saada muuten ja on perusteltua syytä epäillä hakijan antamien tietojen luotettavuutta. Hakijalle tulee ilmoittaa tästä etukäteen. Tätä pidetään välttämättömänä tehtävien hoitamiseksi ja oikeasuhteisena.
• Asiakasvirheiden Korjaaminen (Uusi 24 a §): Päätösten asiavirheiden korjaamiseen sovelletaan hallintolain 50 §:ää.
• Henkilöllinen Soveltamisala (Muutettu 27 §): Toimeentulotuki myönnetään Suomessa "vakinaisesti ja laillisesti oleskelevalle hakijalle tai perheelle". Muutoksen arvioidaan olevan tekninen, ja käytännön soveltaminen säilyisi ennallaan.
• Kuntien Rahoitusosuus (Muutettu 27 f §): Kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuen kustannuksista on 50 prosenttia. Kuitenkin, jos hakija on 18–24-vuotias ja perheessä on vain 18–24-vuotiaita henkilöitä, kunnan rahoitusosuus on 100 prosenttia.

4. Vaikutukset ja Kohderyhmät

• Taloudelliset Vaikutukset: Esityksellä arvioidaan olevan julkiseen talouteen 74 miljoonan euron kustannuksia leikkaava vaikutus vuoteen 2027 mennessä. Säästöt kohdentuvat perustoimeentulotuen menoihin. Kuntien säästöt ilmenevät kahden vuoden viiveellä.
• Työllisyysvaikutukset: Keskeisenä tavoitteena on "tehostaa sen tavoitteen toteutumista, että toimeentulotuen hakijan oikeus hänelle todennäköisesti soveltuvaan ensisijaiseen etuuteen tulisi kaikissa tilanteissa tutkittua" ja "että työkykyiset- ja -ikäiset työttömät henkilöt olisivat työvoimapalveluiden piirissä."
• Arvioitu työmarkkinatuen saajamäärä kasvaisi vajaalla 15 000 saajalla kuukaudessa.
• Opintojen keskeyttämisten odotetaan lisääntyvän vähäisesti. Kokonaisvaikutus työllisyyteen on todennäköisesti vähäinen.
• Kielteiset Vaikutukset Lapsiin: Vaikka lasten perusosat on pyritty jättämään säästöjen ulkopuolelle ja lasten ansiotuloja ja vähäisiä lahjoja ei huomioida, vanhempien taloudelliset heikennykset voivat aiheuttaa lapsille "hyvinvoinnin vajetta ja toimintamahdollisuuksien kapeutumista". Lapsen oikeus riittävään elatukseen on huomioitava alentamista harkittaessa.
• Maahanmuuttajat: Maahanmuuttajataustaisia naisia arvioidaan olevan melko paljon niiden joukossa, joihin kohdistuu velvollisuus ilmoittautua työttömäksi. Tilapäisellä oleskeluluvalla olevat eivät ole työttömyysetuuden piirissä, joten heitä ei koskisi ehdotettu perusosan alentaminen työttömyysturvalain moitittavan menettelyn vuoksi.
• Haavoittuvat Ryhmät: Alaikäiset lapset, kotihoidon tukea saavat vanhemmat, sairaat ja vammaiset vapautetaan työnhakuvelvoitteesta. Näiden ryhmien kohdalla perusosan alentamista voitaneen pitää usein kohtuuttomana.
• Hallinnolliset Vaikutukset: Kelan mahdollisuus tehdä pidempiaikaisia kielteisiä päätöksiä voisi vähentää hallinnollista työtä hyvinvointialueilla. Tiedonvaihdon tehostaminen Kelan ja kuntien/hyvinvointialueiden välillä on tavoitteena, mutta tähän liittyy haasteita.
• Vertailu Muihin Pohjoismaihin ja Alankomaihin:Ruotsi: Toimeentulotuki (socialbidrag) on viimesijainen etuus. Normit kattavat päivittäiset kulut, ja niiden lisäksi huomioidaan asumiseen, sähköön, työmatkoihin, vakuutuksiin ja ammattiliittojen jäsenmaksuihin liittyviä menoja. Kunnilla on harkintavalta poiketa normista. Työansioista on suojaosa (25 % kuuden kuukauden jälkeen).
• Tanska: Vähimmäistoimeentuloetuuksien edellytyksenä on työnhaku ja aktiivinen työnteko. Laiminlyönneistä seuraa avustuksen alentaminen tai jopa keskeyttäminen. Haavoittuvien henkilöiden kohdalla sanktioita harkitaan tapauskohtaisesti.
• Alankomaat: Osallistumislaki (Participatiewet) kattaa yleisen avustuksen (yleiset elinkustannukset normien mukaan) ja erityisavustuksen (erityiset elinkustannukset todellisten kustannusten mukaan). Kunnat toteuttavat avustuksia.

5. Oikeudellinen Arviointi

• Perustuslaillisuus: Esityksen on arvioitu olevan sopusoinnussa perustuslain 19 §:n 1 momentin kanssa, joka turvaa oikeuden välttämättömään toimeentuloon. Vaikka toimeentulotuen taso voi alentua, yksilökohtainen kohtuusharkinta varmistaa, ettei ihmisarvoisen elämän edellyttämä turva vaarannu.
• Velvoitteet: Perustuslakivaliokunta on aiemmin todennut, että toimeentulotuen saajille on mahdollista asettaa velvoitteita. Esityksen työnhakuvelvoitteiden kiristyksiä pidetään perustuslaillisina.
• Tietosuoja: Rahalaitoksilta saatavien tilitietojen kynnystä on korotettu sitomalla oikeus vain välttämättömiin tietoihin ja edellyttämällä perusteltua syytä epäillä annettujen tietojen luotettavuutta. Tämä on arvioitu oikeasuhteiseksi ja EU:n tietosuoja-asetuksen mukaiseksi.

Yhteenvetona hallituksen esityksessä ehdotetaan merkittäviä muutoksia toimeentulotukilakiin, joiden tarkoituksena on tiukentaa tuen ehtoja ja tehostaa sen roolia viimesijaisena etuutena. Muutosten odotetaan leikkaavan julkisia menoja ja kannustavan tuensaajia ensisijaisten etuuksien piiriin tai työmarkkinoille, samalla kun pyritään turvaamaan perustuslain mukainen ihmisarvoisen elämän edellytysten vähimmäistaso.

n

Toimeentulolain uudistus kohtaa kritiikkiä

Perusturvan heikentäminen ja byrokratian kasvu uhkaavat haavoittuvimpia – Asiantuntijat ja järjestöt varoittavat inhimillisistä kustannuksista ( Kooste lausuntokierroksen lausunnoista 30.6.2025 )

Uudistuksen ydin: Kiristykset ja säästötavoite

Hallituksen esittämä toimeentulotuen uudistus (HE 123/2025) pyrkii säästämään 74 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä 14. Keskeisiä muutoksia ovat:

• Perusosan leikkaukset: Yksinasuvilta –3 %, yksinhuoltajilta –2,1 %, muilta aikuisilta –1,9 % 14.
• Tiukennetut velvoitteet: Hakijoiden on haettava ensisijaisia etuuksia (kuten työttömyystukea) ja kokoaikatyötä. Velvoitteiden laiminlyönnistä seuraa jopa 50 %:n alennus perusosasta 614.
• Nuorten rahoitusvastuu: Kunnat maksavat 100 %:sti alle 25-vuotiaiden tutkintoa vailla olevien nuorten tuista 1.

Näiden tavoitteena on vähentää toimeentulotuen saajia (387 000 henkilöä vuonna 2023) ja edistää työllisyyttä 14. Kriitikot kuitenkin kyseenalaistavat, ratkaisevatko kiristykset todellisia ongelmia.

Kriittiset huolenaiheet

1. Ihmisarvoisen elämän turva uhattuna

Apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja korostaa, että perusosan leikkaukset heikentävät erityisesti lapsiperheiden toimeentuloa. Vaikka lasten osaa korotetaan, aikuisten leikkaukset vaikuttavat koko perheen talouteen 2. Nykyinen perusosa (593 €/kk yksinasuvalle) on jo riittämätön monille, ja sen alentaminen vaarantaa:

• Ruoan, lääkkeiden ja välttämättömien menojen kattamisen 5.
• Perustuslaillista oikeutta ”ihmisarvoisen elämän edellyttämään toimeentuloon” (Perustuslaki 19 §) 5.

”Alentaminen ei saa vaarantaa välttämätöntä toimeentuloa,” toteaa laki – mutta käytännössä tulkinnanvara jättää asiakkaat epävarmuuteen 14.

2. Terveysmenot ja Kelan harkintavalta

Uudistus antaisi Kelalle oikeuden arvioida lääkärin määräämien hoitojen tarpeellisuutta. Esimerkiksi kalliit, pitkäaikaiset lääkitykset voitaisiin hylätä, mikä on ”erittäin ongelmallista terveyden ja elämän kannalta” 2. Tämä koskee erityisesti:

• Mielenterveyspotilaita.
• Kroonisesti sairaita.
• Vammaisia, joille kokoaikatyö ei ole mahdollista 512.

3. Nuoret ja kunnat jäävät vastuuseen

Kuntien siirrettyä rahoitusvastuu nuorista herättää huolta:

• Nuoret ilman tutkintoa jäävät usein työttömyysetuuksien ulkopuolelle, koska he eivät täytä työssäoloehtoja. Heidän toimeentulonsa turvaaminen on nyt kuntien vastuulla 1.
• Kuntaliitto on vastustanut muutosta, koska se lisää kuntien taloudellista taakkaa 1.

4. Byrokratia ja palveluiden riittämättömyys

Kela varoittaa, että uudistus lisää työmäärää 380 % (noin 160 000 alennusharkintaa vuodessa) 6. Haasteita ovat:

• Palveluiden riittämättömyys: Ohjaus ensisijaisiin etuuksiin edellyttää toimivaa yhteistyötä Kelan, hyvinvointialueiden ja TE-palvelujen välillä – mutta resurssit ovat niukat 612.
• Digitaalinen syrjäytyminen: Kaikilla ei ole välineitä tai taitoja hakea monimutkaisia etuuksia verkossa 5.

<center>

</center>

5. Työllistymisesteet jäävät huomioimatta

Asiantuntijat kyseenalaistavat, auttaako kiristäminen pitkäaikaistyöttömiä:

• THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola huomauttaa, että toimeentulotuen saajilla on usein terveysongelmia, vammaisuutta tai päihderiippuvuuksia, jotka rajoittavat työkykyä 12.
• Helsingin yliopiston professori Minna van Gerven painottaa: ”Onko realistista ajatella, että pitkään työelämästä poissa olleet pystytään pakolla ajamaan töihin?” 12.

”Tämä ei lisää työllisyyttä, vaan ajaa ihmisiä syrjäytymisen kierteeseen” – Ihmisoikeusliitto 5.

Näkymät tulevaisuuteen

Uudistus tulee eduskunnan käsittelyyn syyskuussa 2025, ja muutokset astuisivat voimaan 1. helmikuuta 2026 6. Järjestöt vaativat:

1. Perusosan riittävyyden takaamista ihmisarvoisen elämän minimin mukaisesti.
2. Terveys- ja toimintakykyyn perustuvaa harkintaa työnhakurelaatiossa.
3. Resurssien lisäämistä palveluohjaukseen ja sosiaalityöhön 512.

Kuten Apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja toteaa: ”Muutokset passivoivat hakijoita eivätkä kannusta heitä eteenpäin” 2. On epäselvää, säästääkö uudistus rahaa – vai siirrätkö se kustannukset terveydenhuollon ja lastensuojelun piiriin.

Lähteet

1. Kuntalehti: Toimeentulotuen uudistus lausuntokierroksella
2. HS: Apulaisoikeusasiamies huolissaan erityisesti lapsiperheistä
3. SOSTE: Toimeentulotuen uudistus vaarantaa perus- ja ihmisoikeudet
4. Kela: Toimeentulotuen uudistus kasvattaa työmäärää
5. Wikipedia: Toimeentulotuki
6. Yle: Toimeentulotuen uudistus tuskin kannustaa työttömiä töihin
7. HS: Hallituksen esitys julki: Näin viimesijaista tukea leikataan
8. Lausuntopalvelu

Tutustu syvemmin

Johdanto

Tämä opas on suunniteltu auttamaan sinua syventymään toimeentulotukilain ehdotettuihin uudistuksiin ja niiden moninaisiin vaikutuksiin, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten näkökulmasta. Lähteistämme ilmenee laajaa huolta esityksen kohtuuttomuudesta, syrjivyydestä ja perusoikeuksien vaarantumisesta. Tämän oppaan avulla voit arvioida kriittisesti ehdotettuja muutoksia ja ymmärtää niiden mahdollisia seurauksia.

I. Lyhyet vastaukset - Kymmenen kysymystä

Vastaa seuraaviin kysymyksiin 2-3 lauseella.

1. Miksi monet toimeentulotuen varassa olevat "tosiasiallisesti työkyvyttömät työttömät" eivät saa sairauteen tai työkyvyttömyyteen perustuvaa etuutta?
2. Miten ehdotettu velvoite ilmoittautua kokoaikatyön hakijaksi vaikuttaa näkövammaisiin ja vammaisiin henkilöihin?
3. Miksi toimeentulotuen perusosan alennus ei välttämättä toimi kannusteena ihmisille, joilla ei ole resursseja toimia toisin?
4. Miksi asiantuntijat pitävät toimeentulotuen hakemisen välitöntä mahdollistamista tärkeänä, vaikka ensisijaisen etuuden hakeminen on tavoite?
5. Miten SAMOK ry kommentoi opiskelijoiden velvollisuutta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi?
6. Miksi ehdotettuja muutoksia toimeentulotuessa pidetään yhdenvertaisuuden periaatteen vastaisina?
7. Miten hallituksen esitysluonnos toimeentulotuesta ja työttömyysturvasta yhdessä vaikuttaa työttömiin työnhakijoihin?
8. Miksi ehdotus toimeentulotuen osuuden maksamisesta suoraan vuokranantajalle herättää huolta tietoturvasta ja yksityisyydestä?
9. Mitä huolia asiantuntijat esittävät asumismenojen tiukentamiseen liittyen, erityisesti muuttokustannusten ja päällekkäisten vuokrien osalta?
10. Mitä vaikutuksia toimeentulotuen kiristyksillä arvioidaan olevan mielenterveyteen ja syrjäytymiseen?

II. Esseetehtävät

Valitse viidestä ehdotuksesta yksi ja kirjoita kattava essee. Älä vastaa kysymyksiin tässä osiossa, ainoastaan esitä ne.

1. Analysoi, miten ehdotetut toimeentulotukilain muutokset uhkaavat Suomen perustuslain 19 §:ssä taattua oikeutta ihmisarvoiseen elämään ja välttämättömään toimeentuloon. Käsittele erityisesti sanktioiden ja perusosan alentamisen vaikutuksia.
2. Arvioi kriittisesti "kannustinretoriikkaa" toimeentulotukilain uudistusten taustalla. Miksi monet asiantuntijat ja kokemusasiantuntijat kyseenalaistavat oletuksen, että toimeentulotuen tarve tai työttömyys olisi valinta, ja miten heidän näkemyksensä haastaa esityksen perusolettamukset?
3. Pohdi ehdotettujen asumistukimuutosten vaikutuksia asunnottomuuteen ja perheiden vakauteen. Käsittele erityisesti kuntakohtaisia maksimivuokria, muuttovelvoitetta ja vuokravakuuksien käsittelyä.
4. Käsittele toimeentulotukilain uudistuksen vaikutuksia erityisryhmiin, kuten pitkäaikaissairaisiin, vammaisiin, opiskelijoihin, yksinhuoltajiin ja pienituloisiin työssäkäyviin. Miten esityksen ehdotukset eroavat näiden ryhmien todellisista elämäntilanteista ja tarpeista?
5. Arvioi Kelan ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä ja harkintavallan roolia ehdotetun lain mukaisesti. Mitä haasteita ja ristiriitaisuuksia tähän yhteistyöhön ja harkintavallan käyttöön liittyy, erityisesti asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen arvioinnissa?

III. Sanasto

• Ensisijainen etuus: Etuus, jonka turvin ihmisen tulisi ensisijaisesti hankkia toimeentulonsa ennen viimesijaista toimeentulotukea (esim. työttömyysturva, sairauspäiväraha, työkyvyttömyyseläke).
• Viimesijainen toimeentulotuki: Tuki, johon turvaudutaan, kun henkilöllä ei ole mahdollisuutta saada riittävää toimeentuloa muilla keinoin tai ensisijaisilla etuuksilla. Se on tarkoitettu turvaamaan ihmisarvoisen elämän edellyttämä välttämätön toimeentulo.
• Tosiasiallisesti työkyvytön työtön: Henkilö, jonka työ- ja toimintakyky on lääkärin arvion mukaan alentunut, mutta jota ei ole todettu työkyvyttömäksi työttömyysturvalain edellyttämällä tavalla, ja joka usein on toimeentulotuen varassa.
• Perusosa: Toimeentulotuen kiinteä osa, joka on tarkoitettu kattamaan jokapäiväisiä menoja, kuten ravintoa, vaatteita, henkilökohtaista puhtautta, paikallisliikennettä, puhelinkuluja ja harrastuksia.
• Sanktiointi: Rangaistus tai seuraamus, tässä yhteydessä toimeentulotuen leikkaaminen tai epääminen, jos tuen saaja ei noudata tiettyjä velvoitteita, kuten työnhakuvelvoitetta.
• Ihmisarvoinen elämä: Perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattu oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, joka kattaa perustarpeet kuten ravinnon, asunnon ja terveydenhoidon.
• Kokoaikatyön hakemisvelvoite: Ehdotettu vaatimus toimeentulotuen saajille ilmoittautua ja hakea nimenomaan kokoaikatyötä työvoimaviranomaisille.
• Alikäyttö: Tilanne, jossa henkilö on oikeutettu tiettyyn etuuteen mutta ei hae sitä tai ei saa sitä monimutkaisen järjestelmän, tiedonpuutteen tai riittämättömien voimavarojen vuoksi.
• Asumisnormit: Kansaneläkelaitoksen (Kela) määrittelemät kohtuulliset asumiskustannusten rajat, jotka huomioidaan toimeentulotuessa.
• Kannustinretoriikka: Puhe tai argumentaatio, joka keskittyy taloudellisiin kannustimiin ihmisten käyttäytymisen muuttamiseksi, tässä tapauksessa työllistymisen edistämiseksi leikkausten avulla.
• Perustuslaki 19 §: Suomen perustuslain pykälä, joka takaa jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
• Kela (Kansaneläkelaitos): Suomalainen sosiaaliturvalaitos, joka vastaa monien sosiaalietuuksien, kuten toimeentulotuen, maksamisesta ja hallinnoinnista.
• Hyvinvointialueet: Suomessa vuoden 2023 alusta aloittaneet julkisen hallinnon alueyksiköt, jotka vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.
• Syrjäytyminen: Prosessi, jossa henkilö jää yhteiskunnan ulkopuolelle tai sen marginaaliin esimerkiksi köyhyyden, työttömyyden, heikon terveyden tai sosiaalisten suhteiden puutteen vuoksi.

IV. Vastausavaimet lyhyisiin vastauksiin

1. Miksi monet toimeentulotuen varassa olevat "tosiasiallisesti työkyvyttömät työttömät" eivät saa sairauteen tai työkyvyttömyyteen perustuvaa etuutta? Monilla tosiasiallisesti työkyvyttömillä työttömillä on lääkärin arvio työkyvyn alentumisesta, mutta heitä ei ole todettu työkyvyttömiksi työttömyysturvalain edellyttämällä tavalla tai heidän hakemuksensa sairaus- tai työkyvyttömyysetuuksista on hylätty esimerkiksi Kelan lääkärien päätöksillä, jotka eivät aina vastaa potilaan omaa tai hoitavan lääkärin arviota. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa he jäävät "etuusjärjestelmän väliinputoajiksi" ilman heille oikeasti tarkoitettua etuutta.
2. Miten ehdotettu velvoite ilmoittautua kokoaikatyön hakijaksi vaikuttaa näkövammaisiin ja vammaisiin henkilöihin? Näkövammaisten liitto ja muut tahot korostavat, että kokoaikatyön hakemisvelvoite jättää huomioimatta monet vammaiset henkilöt, joille kokoaikatyön tekeminen ei ole useinkaan mahdollista terveydentilan tai toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi. Tämä vaatimus voi olla kohtuuton ja syrjivä, ja se rankaisisi ihmisiä heidän terveydestään tai toimintakyvystään johtuen.
3. Miksi toimeentulotuen perusosan alennus ei välttämättä toimi kannusteena ihmisille, joilla ei ole resursseja toimia toisin? Perusosan alennus ei paranna ihmisten toimintakykyä tai voimavaroja, jotka usein ovat syynä ensisijaisten etuuksien hakematta jättämiseen tai työnhakuvelvoitteen laiminlyöntiin. Leikkaukset rankaisevat sairaita ja heikossa asemassa olevia, eivätkä ne luo tosiasiallisia kannustimia, jos henkilöllä ei ole tietoa, taitoa tai kykyä toimia järjestelmän vaatimalla tavalla.
4. Miksi asiantuntijat pitävät toimeentulotuen hakemisen välitöntä mahdollistamista tärkeänä, vaikka ensisijaisen etuuden hakeminen on tavoite? Asiantuntijat korostavat, että ensisijaisten etuushakemusten käsittelyajat voivat olla hyvin pitkiä, jolloin välitön toimeentulotuen saaminen on elintärkeää ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan takaamiseksi. Ensisijaisen etuuden hakemisen ei tulisi olla ehdoton edellytys toimeentulotuen hakemisen mahdollistamiseksi, jotta kukaan ei jää ilman välttämätöntä tukea byrokratian viivästysten vuoksi.
5. Miten SAMOK ry kommentoi opiskelijoiden velvollisuutta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi? SAMOK ry ehdottaa uutta pykälää, jonka mukaan opiskelija, joka opiskelee ensimmäistä ammatillisia valmiuksia antavaa tutkintoaan, ei olisi velvollinen ilmoittautumaan työttömänä työnhakijana ennen kuin on kulunut kolme kuukautta hänen opiskelunsa aikaista toimeentuloa turvaamaan tarkoitetun ensisijaisen etuuden päättymisestä. Tämä tunnistaisi opiskelijoiden erityistilanteen.
6. Miksi ehdotettuja muutoksia toimeentulotuessa pidetään yhdenvertaisuuden periaatteen vastaisina? Näkövammaisten liitto ja muut tahot huomauttavat, että esityksestä ei ilmetä tarkemmin, miten toimeentulotuen alentamismenettelyn laajentaminen ja ensisijaisen etuuden hakemisvaatimus ovat yhdenmukaisia perustuslain 6 §:n 2 momentissa säädetyn yhdenvertaisuuden periaatteen kanssa. On pelkona, että tämä asettaa ihmisiä eri asemaan terveydentilan, vammaisuuden tai muiden henkilöön liittyvien syiden perusteella ilman hyväksyttävää perustetta.
7. Miten hallituksen esitysluonnos toimeentulosta ja työttömyysturvasta yhdessä vaikuttaa työttömiin työnhakijoihin? Asiantuntijat arvioivat, että näiden kahden lakiluonnoksen yhdistelmänä järjestelmästä näyttäisi tulevan toimeentulotuen tarpeessa oleville, erityisesti pitkittyneesti työttömille työnhakijoille, kohtuuton ja epäoikeudenmukainen. Ehdotukset voivat pakottaa työkyvyttömätkin hakeutumaan kokoaikatyöhön ja aiheuttaa sanktioita, mikä ei edistä työllisyyttä vaan lisää byrokratiaa ja syrjäytymistä.
8. Miksi ehdotus toimeentulotuen osuuden maksamisesta suoraan vuokranantajalle herättää huolta tietoturvasta ja yksityisyydestä? Vaikka suora maksu vuokranantajalle voi turvata asumisen, ehdotus herättää huolta pankkisalaisuuden lieventymisestä ja Kelan laajemmista valtuuksista päästä käsiksi yksityishenkilöiden arkaluonteisiin tietoihin ilman heidän lupaansa. Tämä koetaan vaarantavan yksityiselämän suojan ja siirtävän järjestelmää "kyttäysmentaliteettiin".
9. Mitä huolia asiantuntijat esittävät asumismenojen tiukentamiseen liittyen, erityisesti muuttokustannusten ja päällekkäisten vuokrien osalta? Asiantuntijat pelkäävät, että kiristetyt asumismenojen normit ja odotus tiheästä muuttamisesta ovat kohtuuttomia, koska useimmilla toimeentulotuen saajilla ei ole varaa päällekkäisiin vuokriin tai muuttokustannuksiin. Tämä voi johtaa häädöistä, asunnottomuudesta ja perheiden hajoamisesta, ja se lisää ihmisten stressiä ja taloudellista ahdinkoa.
10. Mitä vaikutuksia toimeentulotuen kiristyksillä arvioidaan olevan mielenterveyteen ja syrjäytymiseen? Kiristyksillä arvioidaan olevan negatiivisia vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen, syventäen huono-osaisuuden kierteitä. Taloudellinen niukkuus lisää stressiä ja alentaa toimintakykyä, ja pelkkä taloudellinen sanktiointi voi toimia syrjäytymistä vahvistavana tekijänä, mikä lopulta kasvattaa yhteiskunnan kustannuksia.

Elatusvähennys muuttaa ulosmittaussääntöjä perustavanlaatuisesti

Hallituksen esittämä toimeentulotuen, sekä ulosottolain uudistus ei kohdistu vain pienituloisiin – se muuttaa merkittävästi myös keskituloisten ja uusioperheiden taloudellista tilannetta, erityisesti ulosmittauskäytäntöjen kautta. Uudistuksen progressiivisuus näyttäytyy eri tavoin eri tulotasoilla, ja monimutkaiset perherakenneet kuten uusioperheet joutuvat uusien sääntöjen myötä usein haastavampaan asemaan.

Elatusvähennyksen mullistava muutos

Uudistuksen keskeisin muutos uusioperheille liittyy elatusvähennyksen laskentatapaan. Vanhassa järjestelmässä jokainen elatuksen varassa oleva henkilö (mukaan lukien avopuolisot ja puolison lapset) nosti suojaosuutta 285,60 eurolla kuukaudessa. Uudessa järjestelmässä:

• Elatusvähennys on tasaerä (180 €/kk per huomioitava henkilö)
• Huomioon otetaan vain aviopuoliso ja velallisen omat lapset
• Puolison lapset edellisistä suhteista eivät enää pienennä ulosmitattavaa summaa[citation:User].

Taulukko: Vanhan ja uuden järjestelmän vertailu elatusvähennyksissä

Konkreettinen esimerkki: Uusioperheen taloudellinen kiristyminen

Tarkastellaan tilannetta, jossa avioliitossa elävällä velallisella on:

• 2 lasta aiemmasta suhteestaan
• Puolisolla 2 lasta aiemmasta suhteestaan
• 1 yhteinen lapsi

Vanhan järjestelmän mukaan:

• Huomioitavia henkilöitä: 6 (puoliso + 3 omaa lasta + 2 puolison lasta)
• Suojaosuus: 976,80 € + (6 × 285,60 €) = 2 690,40 €
• Tämä korkea suojaosuus pienensi merkittävästi ulosmitattavaa summaa erityisesti suurituloisilla[citation:User].

Uuden järjestelmän mukaan:

• Huomioitavat: 4 (vain aviopuoliso + 3 omaa lasta)
• Elatusvähennys: 4 × 180 € = 720 €
• Tämä summa vähennetään ulosmitattavasta määrästä, mutta puolison lapsia ei huomioida[citation:User].

Vaikutus: Suurituloisilla uusioperheillä ulosmittauksen määrä todennäköisesti kiristyy, koska:

1. Vähemmän huomioitavia henkilöitä (puolison lapset jäävät pois)
2. Elatusvähennyksen euromäärä on pienempi (180 € vs. 285,60 €)
3. Progressiivisuus kiristää erityisesti korkeampituloisten maksuja[citation:User]

Perustuslailliset ja inhimilliset riskit

Uudistus asettaa erityisesti monimutkaiset perherakenteet haavoittuvaan asemaan. Kriitikot painottavat, että muutokset saattavat olla ristiriidassa perustuslain takaaman ihmisarvoisen elämän edellytyksien kanssa1. Kun puolison lapsia ei enää huomioida, voi syntyä tilanteita, joissa:

• Velallisen jäljelle jäävä rahasumma ei riitä kattamaan koko perheen perustarpeita
• Perheen sisälle syntyy taloudellisia epätasa-arvoisia suhteita
• Lapsien hyvinvointi vaarantuu taloudellisen stressin vuoksi

Ihmisoikeusjärjestöt ovat varoittaneet, että "viimesijaiseen tukimuotoon alentavasti kajoaminen ajaa monet heikossa asemassa olevat ryhmät vaille toimeentuloa"1.

Käytännön haasteet ja suositukset

Uudistuksen yhteydessä nousee esiin myös byrokratian lisääntymisen riski. TE-palveluiden siirtyminen kunnille 1.1.2025 alkaen saattaa jo itsessään aiheuttaa viivästyksiä palveluissa ja maksatuksissa8. Kun tähän yhdistetään uudet monimutkaiset laskentasäännöt, voi syntyä virhealttiita tilanteita.

Asiantuntijoiden suositukset uusioperheille:

1. Pyydä Kelalta ennakkoarvio velkasuojan määrästä uusien sääntöjen mukaan
2. Dokumentoi kaikki elatusvelvollisuudet erityisesti monimutkaisissa perhetilanteissa
3. Ota yhteyttä talousneuvojien tai sosiaalityöntekijöiden tukipalveluihin
4. Tarkista, onko perheellesi oikeutettu muita tukimuotoja (esim. asumistuki)

Yhteiskunnalliset vaikutukset pidemmällä tähtäimellä

Uudistuksen pelätään heikentävän perheiden taloudellista vakautta, mikä voi johtaa:

• Lisääntyneeseen velkaantumiseen ja ulosottoon
• Lasten hyvinvoinnin heikkenemiseen köyhyyden kierretyössä
• Perherakenneiden hajoamiseen taloudellisten stressitekijöiden vuoksi
• Palveluiden kasvaneeseen kuormitukseen, kun ongelmat siirtyvät muille sosiaali- ja terveyspalveluille1

Kuten ihmisoikeusjärjestöt toteavat, "sosiaaliturvan riittämättömyys ja epävarmuus vaarantavat perusoikeuksien toteutumisen"1. Tämä koskee erityisen kipeästi uusioperheitä, joissa talouden pitkäjänteinen suunnittelu on jo valmiiksi haastavaa.

Loppupohdinta: Uudistus vaatii vielä hienosäätöä, jotta se ei rankaise epäoikeudenmukaisesti niitä perheitä, joissa taloudellinen vastuu jakautuu monimutkaisemmin kuin perinteisessä ydinsukuperheessä. Perusturvan tulee turvata ihmisarvoinen elämä kaikille – myös uusioperheiden monimutkaisissa elämäntilanteissa.