n
Velkataakka ja poliittinen peli – Oliko Marinin ”pysyvä menolisäys” liioittelua vai Orpon hallituksen pelastusrengas?
Musiikki sanat Leif Kuismanen.
Luotu käyttäen Suno.ai Musiikki Suno, sanoitukset omat. Äänen käsittely Omassa puhe nauhoitteesta , Audacity OpenVINO Ai Effects, OpenVino Noise Suppression tekoälypohjainen kohinanpoisto. Teksti NotebookLM kooste kerätystä aineistosta joka Copilot avulla tehty artikkeliksi. Kirjoitusasu NotebookLM sekä Copilot,
Sunoa varten tekemäni tekstieditori Sunoteksti helpottaa tagien asettelua.
Onko se "Kato orava!" ?, Vai joku muu ?
Osa1
Johdanto
Petteri Orpon (kok.) ja Riikka Purran (ps.) hallitus on toistuvasti syyttänyt edellisiä hallituksia valtion velkaantumisesta ja suurista menolisäyksistä. Erityisesti Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuore raportti, jossa arvioitiin Marinin hallituksen lisänneen menoja keskimäärin 10 miljardia euroa vuodessa, on noussut poliittisen keskustelun keskiöön.
Kriitikoiden mukaan raportin ympärillä käyty keskustelu on kuitenkin osa poliittista peliä, jolla pyritään siirtämään huomio pois Orpon hallituksen epäonnistumisesta talouden vakauttamisessa. Raportin julkaisuajankohta – juuri ennen uutista Suomen joutumisesta EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn (EDP) – on herättänyt epäilyksiä tarkoituksellisesta ”kilven kiilloittelusta” ja harhautuksesta.
kts aiemmin artikkeli kilven kiilloittamisesta, Arvio satiiripohjaisesta ennusteestani v 2024
Kts A-studio https://areena.yle.fi/1-72480990?utm_medium=social&utm_campaign=areena-web-share&utm_source=copy-link-share
Pysyvien menolisäysten kyseenalainen luku
VTV:n raportin mukaan Marinin hallitus kasvatti menotasoa pysyvästi 3,9 prosenttiyksikköä korkeammalle tasolle suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) kuin ennen pandemiaa. Tämä vastaisi noin 11 miljardia euroa vuodessa – summa, jonka perusteella on esitetty, että valtion tämänhetkinen alijäämä olisi lähes kokonaan seurausta Marinin hallituksen toimista.
Arvio on kuitenkin kohdannut vahvaa kritiikkiä. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä arvioi pysyvien menolisäysten olleen todellisuudessa vain noin 3 miljardia euroa. Suurin ero johtuu siitä, että VTV:n tilastollinen tarkastelu sisälsi automaattisia menojen muutoksia, kuten indeksitarkistuksia, jotka sekoitettiin pysyviin menolisäyksiin.
SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen on huomauttanut, että raportti jättää puutteellisen kuvan: suurin osa Marinin hallituksen menoista liittyi kriisien hoitoon – pandemiaan, Ukrainan sotaan ja energiakriisiin – eikä pysyviin rakenteellisiin lisäyksiin. Pelkästään pandemia aiheutti valtiolle noin 16,4 miljardin euron menot ja tulonmenetykset.
Oppositio tuki velanottoa kriisien aikana
On syytä muistaa, että suurin osa viime hallituskauden velasta liittyi kriisien hoitoon. Oppositiopuolueet, mukaan lukien kokoomus ja perussuomalaiset, eivät vastustaneet määrärahojen käyttöä kriisien hallintaan. Päinvastoin, ne vaativat useissa tilanteissa suurempia tukipaketteja yrityksille ja velanoton kasvattamista.
Kritiikki kohdistuu siksi enemmän siihen, ettei koronakriisin jälkeen palattu normaaliin finanssipolitiikkaan tai menokehyksiin. Kriisitilanteessa menojen kasvattaminen on poliittisesti helpompaa, mutta paluu sääntöihin jäi tekemättä.
Orpon hallituksen velkaantuminen ja leikkauspolitiikka
Nykyinen hallitus syyttää velkaantumisesta edeltäjiään, mutta velka on kasvanut Orpon ja Purran kaudella ennennäkemättömästi.
- Julkinen velka suhteessa BKT:hen oli 77,2 % vuonna 2023 Marinin hallituskauden jälkeen.
- Orpon hallituskaudella velkasuhde on noussut nopeasti ja uhkaa ylittää 90 %.
- Valtionvelka on kasvanut yli 20 miljardia euroa vuoden 2025 aikana.
- Velanotto on puolessa kaudessa lähellä ylittää edellisen hallituksen koko kauden luvut.
Hallitus perustelee toimiaan talouden vakauttamisella leikkauksilla. Kriitikoiden mukaan tämä ”saksipolitiikka” on kuitenkin ajanut Suomen kierteeseen: kotimarkkinat lamaantuvat, rakentaminen hiljenee ja työttömyys kasvaa – arviolta jopa 80 000 uutta työtöntä. Kun verotulot jäävät vähäisiksi, julkisen talouden ongelmat pahenevat entisestään.
Samanaikaisesti hallitus on myöntänyt veroetuja suurituloisille. Kritiikin mukaan ”trickle down” -ajattelu ei ole tuonut kasvua, vaan kiihdyttänyt velkaantumista.
EU:n tarkkailuluokalle joutuminen
Suomi on joutumassa EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Valtiovarainministeri Purra on ilmoittanut asiasta eduskunnalle. Kritiikin mukaan tarkkailuluokalle joutuminen on seurausta Orpon hallituksen osaamattomasta taloudenhoidosta, sillä uhasta ei ollut tietoa ennen hallituksen alkua.
Keskustan Matti Vanhanen on todennut, ettei velkaongelmaa kurota umpeen pelkillä leikkauksilla. Hänen mukaansa päähuomio pitäisi kohdistaa kasvun aikaansaamiseen, sillä vain sitä kautta syntyy tuloja alijäämän kaventamiseksi.
Yhteenveto
Marinin hallituksen velkaantuminen johtui suurelta osin kriisien hoidosta, jota oppositio tuki laajasti. VTV:n raportoima menotason nousu on liioiteltu mittari pysyvistä poliittisista päätöksistä johtuvista lisämenoista.
Orpon hallitus on jatkanut velanottoa ennätysmäärin ilman pandemiaa. Sen sopeuttamispolitiikka on saanut kritiikkiä siitä, että se on johtanut ennätyskonkursseihin, työttömyyden kasvuun ja heikentyvään talouskasvuun. Politiikkaa kuvataan kierteeksi, jossa jatkuva leikkaaminen pahentaa ongelmia.
Kestävä julkinen talous on osa kokonaisturvallisuutta: tulojen riittäminen menoihin tekee valtiosta vähemmän haavoittuvan ulkoisille uhille. IMF:n suositusten mukaan kriisimenot olisi pitänyt rajata välttämättömiin tarpeisiin ja palata kehyksiin kriisin jälkeen – tässä Suomi epäonnistui.
Metafora
Valtiontalouden hoito on kuin vuotavan katon korjaaminen myrskyn aikana. Edellinen hallitus joutui ottamaan hätälainaa katon romahtamisen estämiseksi, mutta jätti ikkunat auki myrskyn jälkeen. Uusi hallitus on yrittänyt paikata reikiä pienillä leikkauksilla, mutta samalla riisunut talon perustuksia. Kun talouskasvua heikentävät leikkaukset ja veroedut syövät pohjaa, talo jatkaa vajoamistaan velkasuohon.
Tämä versio on nyt journalistisesti jäsennelty, selkeä ja rytmitetty niin, että lukija saa kokonaiskuvan sekä Marinin hallituksen kriisivelasta että Orpon hallituksen nykyisestä velka- ja leikkauspolitiikasta.
Haluatko, että muokkaan tämän vielä uutismaisemmaksi (lyhyemmät kappaleet, neutraalimpi sävy) vai jätetäänkö se analyysi-/kolumnityyliseksi, jossa kriittinen näkökulma saa enemmän tilaa?
Vapaa keskustelu
Politiikkaafoorumi on päättänyt tarkastaa huolellisesti juuri tämän artikkelin. Ja siksi yhä odottaa, odottaa.... eli bannattu kommentti. Samainen foorumi on hyvin usein jättänyt julkaisematta kommenttini tai linkkini.
Osa2
Suomen julkinen talous on historiansa merkittävimmässä käännekohdassa. Peräkkäiset globaalit kriisit, koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, ovat pakottaneet valtion poikkeuksellisiin toimiin ja kiihdyttäneet velkaantumista ennennäkemättömällä tavalla. Tämä kehitys on käynnistänyt kiivaan poliittisen ja asiantuntijakeskustelun finanssipolitiikan mitoituksesta ja rakenteesta: mitkä menolisäykset olivat perusteltua vastasyklistä elvytystä ja mitkä puolestaan johtivat julkisen talouden rakenteellisen alijäämän syvenemiseen? Keskustelu on kärjistynyt syytöksiin vastuuttomuudesta ja poliittisesta tarkoitushakuisuudesta, mikä on vaikeuttanut yhteisen tilannekuvan muodostamista.
Tämän katsauksen tavoitteena on tarjota objektiivinen ja monipuolinen analyysi Suomen valtiontalouden nykytilasta. Se kokoaa yhteen keskeiset asiantuntija-arviot ja poliittiset näkemykset pureutumalla kolmeen ajankohtaiseen teemaan: Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuoreen raportin havaintoihin, Sanna Marinin ja Petteri Orpon hallitusten finanssipoliittisiin toimiin sekä Suomen joutumiseen Euroopan unionin liiallisen alijäämän menettelyn piiriin. Tarkastelun ytimessä on pyrkimys ymmärtää tehtyjen päätösten taustoja, seurauksia ja niistä käytyä väittelyä.
Keskustelun alkusysäyksenä toimi VTV:n raportti, joka on tarjonnut uutta, mutta samalla kiistanalaista, aineistoa viime vuosien rahankäytön arviointiin. Seuraavaksi pureudumme sen keskeisiin havaintoihin.
2. VTV:n Raportin Ytimessä: Marinin Hallituksen Menolisäykset ja Budjettikurin Höltyseminen
Suomen finanssipolitiikan sääntöperusteisuuden keskeinen ankkuri on Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV), joka toimii riippumattomana finanssipolitiikan valvojana. Sen tuore raportti koronapandemian aikaisten menolisäysten kohdentumisesta on noussut strategiseen asemaan nykyisessä talouspoliittisessa keskustelussa, sillä se tarjoaa yksityiskohtaisen, dataan perustuvan analyysin poikkeusvuosien päätöksistä.
VTV:n raportin keskeisimmät havainnot Marinin hallituksen menojen kasvusta vuosina 2020–2024 maalaavat kuvan nopeasta ja rakenteellisesta muutoksesta valtion rahankäytössä.
"
”Suomea ei vie EU:n tarkkailuluokalle edellinen vaan nykyinen hallitus”
SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen syyttää pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtamaa oikeistohallitusta silmänkääntötempuista. Syvärinen puhui asiasta SAK:n edustajiston kokouksessa tänään torstaina.
– Niin puoluepolitiikassa kuin työmarkkinapolitiikassa ei ole tärkeää pelkästään se, kuka niin sanotusti voittaa neuvottelupöydässä. Eniten voittaa ja viimeksi nauraa se, joka onnistuu kääntämään minkä tahansa lopputuloksen omaksi voitokseen. Sellaisissa silmänkääntötempuissa Orpon – Purran hallitus on ollut yritteliäs ja yllättävän menestyksekäs, hän totesi. ku.fi
"
• Menotason nousu: Hallitus nosti menotasoa vuosina 2020–2023 keskimäärin 10 miljardia euroa suunniteltua korkeammalle vuosittain. Tämä johti yhteensä noin 41 miljardin euron kumulatiivisiin lisämenoihin verrattuna pandemiaa edeltäviin suunnitelmiin.
• Vuoden 2020 tasohyppy: Menotason kasvu oli poikkeuksellisen nopeaa heti kriisin alussa. Vuonna 2020 valtion budjetin menot nousivat noin 9 miljardia euroa tavanomaista kasvutrendiä enemmän.
• Menojen kohdentumisen muutos: Vaikka menolisäykset alkoivat kriisitoimina, niiden painopiste siirtyi ajan myötä. Vuonna 2020 lähes 70 % lisämenoista kohdistui suoraan koronakriisin hoitoon. Vuoteen 2024 mennessä tämä osuus laski lähes nollaan, ja pysyväksi jääneet menolisäykset kohdistuivat pääasiassa kuntatalouden tukemiseen, valtionhallinnon toimintamenoihin sekä puolustukseen.
• Kritiikin kärki: VTV:n kritiikki ei kohdistu poikkeusolojen alkuvaiheen toimiin, joita leimasi suuri epävarmuus, vaan siihen, että akuutin kriisin hellitettyä ei onnistuttu palaamaan hallitusti takaisin menokehyksiin ja normaaliin budjettikuriin, mikä jätti menotason rakenteellisesti aiempaa korkeammalle.
Vaikka VTV:n raportti on painava asiantuntija-arvio, sen johtopäätökset ja metodologia ovat herättäneet myös merkittävää kritiikkiä ja vastaväitteitä.
3. Kriittinen Tarkastelu: Vastakkaiset Tulkinnat VTV:n Raportista
VTV:n raportin julkaisu käynnisti välittömästi voimakkaan poliittisen ja asiantuntijoiden välisen kiistan. Kiistan ytimeen nousi metodologinen erimielisyys: VTV:n analyysi perustuu tilastolliseen menokehitykseen ja trendilaskelmiin, kun taas sen kriitikot, kuten valtiovarainministeriö ja SDP:n edustajat, peräänkuuluttavat analyysia, joka perustuisi yksittäisiin poliittisiin päätöksiin. Tämä kahden analyyttisen viitekehyksen yhteentörmäys selittää, miksi väliaikaisten ja pysyvien menolisäysten erottelusta on syntynyt näin syvä tulkintakuilu.
Valtiovarainministeriö (VM) ja muut kriitikot ovat esittäneet useita perustavanlaatuisia vastanäkemyksiä VTV:n analyysille.
Pysyvien menolisäysten Erimielisyys
Merkittävin erimielisyys koskee Marinin hallituksen tekemien pysyvien menolisäysten suuruusluokkaa. VTV:n ja VM:n arviot poikkeavat toisistaan peräti kahdeksalla miljardilla eurolla.
VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö on sittemmin myöntänyt, että VTV:n 11 miljardin euron lukuun liittyy tulkinnanvaraisuutta. Hän täsmensi, että raportin yhteenveto voi antaa virheellisen käsityksen, että koko menojen kasvu johtuisi vain aktiivisista menopäätöksistä. Kyseinen luku sisältää myös automaattiset menojen muutokset, kuten indeksitarkistukset, mikä osaltaan selittää eroa VM:n arvioon ja tukee kriitikoiden näkemyksiä metodologian puutteista.
Metodologinen Kritiikki
Kriitikoiden, kuten SDP:n Matias Mäkysen ja VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelän, mukaan VTV:n raportin suurin heikkous on, että se sekoittaa tilastollisen menokehityksen ja aktiiviset poliittiset päätökset. Heidän mukaansa raportti ei erottele riittävän tarkasti, mikä osa menojen kasvusta johtui poikkeusoloista. Kritiikin mukaan VTV laskee pysyväksi menolisäykseksi muun muassa:
• Määräaikaiset kriisitoimet: Koronatestauksesta, rokotuksista, kuntien väliaikaisista valtionosuuksien lisäyksistä sekä sote-uudistuksen kertaluonteisista kustannuksista, kuten ICT-uudistuksista ja palkkaharmonisoinneista, aiheutuneet menot.
• Aiempien hallitusten päätökset: Raportissa mainitaan menolisäyksinä hankkeita, kuten Raide-Jokeri, joiden rahoituksesta on päätetty jo edellisillä vaalikausilla.
• Automaattiset menonmuutokset: Indeksitarkistusten kaltaiset automaattiset nousut, joista hallitus ei tehnyt erillistä aktiivista päätöstä.
Poliittiset Tulkinnat ja Ajoitus
Asiantuntijakritiikin lisäksi raportti on saanut osakseen voimakasta poliittista arvostelua erityisesti sosiaalisessa mediassa. Monet kommentoijat pitävät raporttia "tilaustyönä". Nämä syytökset heijastavat laajempaa poliittista strategiaa, jossa raportin ajoitus tulkitaan Orpon hallituksen tietoiseksi yritykseksi siirtää ennalta syyllisyyttä Suomea uhkaavasta EU:n liiallisen alijäämän menettelystä edelliselle hallitukselle. Kriitikot huomauttavat, että silloinen oppositio – nykyiset hallituspuolueet – vaati itsekin aktiivisesti tukien lisäämistä kriisiaikana, joten jälkikäteinen kritiikki koetaan tekopyhänä.
Kiista yksittäisestä raportista on kuitenkin vain oire laajemmasta huolesta. Seuraavaksi tarkastelu siirtyy velkaantumisen jatkumoon molempien viimeisimpien hallitusten kausilla.
4. Velkakehitys Kahden Hallituksen Aikana: Perintö ja Nykyiset Toimet
Velkaantuminen on Suomen julkisen talouden keskeisin pitkän aikavälin haaste, jonka ratkaiseminen määrittää tulevien vuosikymmenten liikkumavaran. Vaikka julkinen keskustelu on viime aikoina keskittynyt Marinin hallituksen perintöön, velkaantuminen on jatkunut voimakkaana myös Orpon hallituksen aikana. Tämä tekee molempien kausien tarkastelusta välttämätöntä kokonaiskuvan hahmottamiseksi.
Numeerinen tarkastelu osoittaa velkaantumisen kiihtyneen entisestään viime vuosina:
• Marinin hallituksen kauden loppu (2023): Julkisen talouden velka oli 77,2 % suhteessa bruttokansantuotteeseen (210,9 mrd. €). Valtionvelan määrä oli vuoden lopussa 156,2 miljardia euroa.
• Orpon hallituksen kausi (2024): Velan kasvu on jatkunut nopeana. Julkinen velka nousi vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä 83,6 %:iin BKT:stä (232,1 mrd. €). Valtionvelka oli syyskuun 2024 lopussa jo 189 miljardia euroa. Kasvuvauhti on ollut liki 1,2 miljardia euroa kuukaudessa.
• Jatkuva alijäämä: Suomeen on vakiintumassa tilanne, jossa seitsemän vuotta peräkkäin vuosittainen alijäämä on noin 10 miljardia euroa.
Vaikka nykyhallitus kehystää jatkuvan velkaantumisen edelliseltä hallitukselta perittynä välttämättömyytenä, tätä narratiivia haastaa suoraan esimerkiksi Matti Vanhanen. Hänen mukaansa edellisen hallituksen menonlisäysten peruminen (puolustusmenoja lukuun ottamatta) oli poliittisen tahdon, ei rakenteellisen pakon, asia. Velkaantumisen jatkuminen ei siis ole ollut automaatio, vaan seurausta myös nykyisistä poliittisista valinnoista.
Tämä pitkittynyt ja syvenevä velkaantumisura on lopulta johtanut siihen, että Suomen taloudenpito on joutunut kansainvälisen valvonnan kohteeksi.
5. EU:n Tarkkailuluokalla: Liiallisen Alijäämän Menettelyn Vaikutukset ja Tulkinnat
Uutinen Suomen joutumisesta EU:n liiallisen alijäämän menettelyn piiriin on ollut merkittävä, vaikkakin laajalti ennakoitu. Menettelyn tarkoituksena on varmistaa, että jäsenmaat noudattavat yhteisiä finanssipoliittisia sääntöjä ja pitävät julkisen taloutensa kestävällä pohjalla. Kyseessä ei ole rangaistus, vaan valvontamekanismi talouden suunnan korjaamiseksi.
Julkistalouden professori Roope Uusitalon mukaan menettelyn käytännön seuraukset Suomelle ovat hallittavissa:
• Välittömät toimet: Suomi saa komissiolta virallisen huomautuksen ja joutuu laatimaan suunnitelman taloutensa tasapainottamisesta sovitussa aikataulussa.
• Sopeutusten luonne: Vaadittavat sopeutustoimet ovat pitkälti samoja, jotka Suomen tulisi kansallisistakin syistä joka tapauksessa tehdä taloutensa tervehdyttämiseksi.
• Sanktiot: Menettelyyn sisältyy teoreettinen sakkomahdollisuus, jos korjaustoimiin ei ryhdytä. Tätä sanktiota ei kuitenkaan ole koskaan käytetty.
• Yleisyys: Suomi ei ole tilanteessa yksin. Arviolta yhdeksän muuta EU-maata on samanaikaisesti menettelyn piirissä, mikä kertoo laajemmista taloushaasteista Euroopassa.
Vaikka välittömät käytännön toimet ovat maltillisia, menettelyyn joutumisella on useita tulkintoja ja merkityksiä:
• Poliittinen signaali: Kuten Matti Vanhanen toteaa, kyseessä on vahva viesti siitä, että "ollaan huonolla tiellä". Suurimpana riskinä hän pitää luottoluokittajien mahdollisia reaktioita, jotka voisivat nostaa Suomen lainanottokustannuksia.
• Kansallinen turvallisuus: VTV:n Suvi Kangasrääsiö korostaa, että kestävä julkinen talous on osa kokonaisturvallisuutta. Velkaantunut ja alijäämäinen talous tekee Suomesta haavoittuvaisemman ulkoisille uhille ja markkinoiden heilahteluille. Poliittisen järjestelmän kyvyttömyys löytää yhteistä näkemystä talouden tilasta, kuten VTV-raportista käyty kiista osoittaa, muodostaa siten konkreettisen riskin Suomen kriisinkestävyydelle epävakaassa geopoliittisessa ympäristössä.
• Myönteinen pakote: Sosiaalisessa mediassa on esitetty myös vastakkainen tulkinta, jonka mukaan menettelyyn "päästään" eikä "jouduta". Tämän näkemyksen mukaan EU:n puuttuminen voisi pakottaa hallituksen perumaan sosiaaliturvan leikkauksia, sillä EU on jo aiemmin huomauttanut Suomen sosiaaliturvan riittämättömyydestä.
Nämä kokemukset ja niistä käyty keskustelu tarjoavat tärkeitä oppeja tulevaisuuden finanssipolitiikan tueksi.
6. Yhteenveto: Finanssipolitiikan Opit ja Tulevaisuuden Haasteet
Poikkeusolojen finanssipolitiikka ja siitä seuranneet kiistat ovat paljastaneet syvällisiä haasteita Suomen julkisen taloudenpidon rakenteissa ja poliittisessa päätöksenteossa. VTV:n raportista käyty ankara väittely, jatkuva velkaantuminen ja päätyminen EU:n valvontaan eivät ole ainoastaan teknisen talouspolitiikan kysymyksiä. Yhdessä ne paljastavat perustavanlaatuisen poliittisen ja institutionaalisen halvauksen, joka juontaa juurensa kyvyttömyydestä muodostaa yhteistä, faktoihin perustuvaa tilannekuvaa taloudesta puoluepoliittisten narratiivien ulkopuolella.
Asiantuntijakeskustelusta voidaan tiivistää kaksi keskeistä oppia tulevaisuutta varten:
1. Poikkeuslausekkeiden riskit: VTV varoittaa, että finanssipoliittisten sääntöjen poikkeuslausekkeet voivat luoda "porsaanreiän", joka mahdollistaa menokurin höllentämisen myös kriisiin liittymättömissä asioissa. On olemassa riski, että poliittiset päättäjät pyrkivät laajentamaan kriisin määritelmää oikeuttaakseen lisämenoja. Jatkossa on välttämätöntä määritellä tarkasti, milloin ja miten poikkeuksia käytetään ja ennen kaikkea, miten niistä palataan hallitusti takaisin normaaliin budjettikuriin.
2. Suunniteltu velkajarru: Lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet uusiin, sitovampiin sääntöihin velkaantumisen hillitsemiseksi ("velkajarru"). Kuten professori Roope Uusitalo kuitenkin muistuttaa, säännöt eivät poista politiikkaa. Keskeiset poliittiset kiistat siitä, toteutetaanko sopeutus leikkauksilla, veronkorotuksilla vai kasvua tukevilla toimilla, säilyvät ja ratkaistaan jatkossakin poliittisella areenalla. Pelkät säännöt eivät yksin korjaa perustavanlaatuista konsensuksen puutetta.
Lopulta Suomen talouspolitiikan ydinkysymys tiivistyy Matti Vanhasen keskustelussa toistuvasti korostamaan teesiin: "pelkät sakset eivät riitä, vaan tarvitaan aidosti kasvutoimia". Alijäämän umpeen kurominen vaatii vaikeita menosopeutuksia, mutta ilman talouskasvun elpymistä ja sitä kautta kertyviä verotuloja tehtävä on lähes mahdoton.
Suomen talouden tuleva suunta riippuukin ratkaisevasti siitä, löytyykö poliittisesta järjestelmästä kykyä ja yhteisymmärrystä rakentaa tasapainoinen polku, joka yhdistää välttämättömän menokurin ja tulevaisuuden kasvua tukevat uudistukset.
Osa3
Koronakriisiin liittyvät kokonaiskustannukset
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) analyysin mukaan Marinin hallituskauden (2020–2024) koronakriisin hoitoon liittyvät menolisäykset olivat kumulatiivisesti noin 18,2 miljardia euroa käyvin hinnoin
.
Tämä osuus vastaa 7,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) vuosina 2020–2024
.
Muita lukuja kriisikuluista:
• Valtiovarainministeriön (VM) muistion mukaan pandemia aiheutti valtiolle kokonaisuudessaan noin 16,4 miljardin euron menot ja tulonmenetykset
.
• VM:n toisen laskelman mukaan neljän vuoden aikana lisätyistä menoista 15 miljardia euroa liittyi pandemian hoitoon ja Venäjän hyökkäyksestä johtuvaan varautumiseen
.
Kriisikustannusten osuus kokonaislisäyksistä
VTV:n raportti arvioi, että Marinin hallituskaudella (2020–2023) tehtiin yhteensä noin 41 miljardia euroa lisämenoja (verrattuna pandemiaa edeltäneeseen suunnitelmaan)
.
Näistä lisämenoista koronakriisin hoitoon liittyvien menojen osuus supistui vuosien kuluessa
:
• Vuonna 2020, kun koronakriisi alkoi, lähes 70 prosenttia menolisäyksistä kohdistui koronakriisin hoitoon (pandemian torjunta, työttömyystuki, yritysten tukeminen)
.
• Vuonna 2021 osuus oli enää 39 prosenttia kaikista menolisäyksistä
.
• Vuoteen 2024 mennessä koronakriisiin liittyvien menojen osuus laski lähelle nollaa
.
Muut "pitkäaikaiset" menolisäykset (koronakriisiin liittymättömät)
Kun koronakriisiin liittyvät menot verrataan muihin lisäyksiin, nähdään, että suurin osa kumulatiivisesta menojen kasvusta ei liity akuutteihin kriisitoimiin:
1. VTV:n kumulatiivinen arvio (2020–2024): Vaikka koronakriisiin liittyvät menolisäykset olivat noin 18 miljardia euroa, koronakriisiin liittymättömät menolisäykset (Muut menot) olivat samana aikana kumulatiivisesti noin 66 miljardia euroa verrattuna vuoden 2019 tasoon
. Nämä koronakriisiin liittymättömät menolisäykset olivat kumulatiivisesti 20,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2020–2024
.
2. Pysyvät menolisäykset (rakenteelliset): Se, kuinka suuri osa tästä muusta menojen kasvusta oli varsinaisia pysyviä poliittisia menolisäyksiä (eli niitä, joita ei purettu kriisin jälkeen), on kiistanalaista:
◦ VTV arvioi, että menotason pysyvä kasvu (sisältäen automaattisen nousun) oli noin 11 miljardia euroa vuodessa (tai 3,9 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen)
.
◦ Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelän mukaan Marinin hallituksen tekemät pysyvät menolisäykset olivat todellisuudessa noin kolmen miljardin euron edestä
.
◦ Marinin ja Rinteen hallitusten päätösten lopullinen pysyvien lisämenojen yhteissumma oli 2,1 miljardia euroa (vuoden 2023 lopussa), mutta pysyvä julkista taloutta heikentävä vaikutus oli 1,4 miljardia euroa
.Siteerauksia
1. Kriittiset arviot Marinin hallituksen menolisäyksistä ja VTV:n raportista
VTV:n raportin kritiikin ydin:
• "Mariinin hallitus kasvatti menoja koronan varjolla pysyvästi ja yli tarpeen arvioi valtion talouden tarkastusvirasto tuoressa raportissaan."
• "[Menontaso] jäi myös sitten pysyvästi korkeammalle tasolle. [...] [Kritiikki kohdistuu] siihen, että kuinka korkealle se menontaso nousi ja sitten ei palattu siihen tavanomaiseen talouspolitiikkaan tai ei palattu menokehyksi, et siihen kohdistuu se kritiikki." (Suvi Kangasrääsiö, VTV)
• "Menotason pysyvää kasvua selittää valtaosin menolisäykset, joita tehtiin finanssipoliittisista säännöistä luopumisen jälkeen."
• "Menomäärärahataso ylimitoitettiin covid-pandemian aikana, eli määrärahoja budjetoitiin enemmän kuin mikä oli välttämätöntä."
• "Kriisin jälkeen ei palattu normaaliin talouspolitiikkaan ja finanssipoliittisten sääntöjen noudattamiseen."
VTV:n raportin tulkintaan kohdistuva kritiikki (liioittelu):
• "Tota kyllä mun mielestä se kuulostaa osittain hyvä ankaralta." (Roope Uusitalo, professori, VATT)
• "VTV:n sekoittaa määräaikaisia kriisimenoja pysyviin menolisäyksiin" (Matias Mäkynen)
• "Siksi väite pysyvästä menojen paisuttamisesta ei kestä tarkempaa tarkastelua." (Matias Mäkynen)
• "Meidän arviomme mukaan Marinin hallitus teki pysyviä menolisäyksiä noin kolmen miljardin euron edestä eli huomattavasti vähemmän kuin VTV:n raportissa arvioidaan..." (Mika Niemelä, VM:n budjettipäällikkö)
• "Minusta muutoin ansiokkaassa raportissa on tältä osin oiottu mutkia." (Mika Niemelä, koskien VTV:n laskelmia)
• "Raportti oli tilaustyö tilanteeseen jossa halutaan kiinnittää huomio pois Orponn hallituksen epäonnistumisessa talouden vakauttamisessa." (Lars Helenius)
• "VTV tuntuu analyysissään unohtaneen, että ennen vuotta 2023 terveydenhuolto kuului kunnille."
• "Marinin hallitus velkaantui vähemmän kuin tämä vastuullisuudestaan tunnettu Orpon ja Purran hallitus, joka ei kohdannut pandemiaa."
2. Kriittiset arviot Orpon/Purran hallituksen talouspolitiikasta
Leikkauspolitiikka (austerity) ja velkaantuminen:
• "Velkaantuminen on jatkunut nykyisen hallituksen aikana ja nyt Suomi on päätymässä EU:n tarkkailuluokalle."
• "Pelkkä pelkkä saksipolitiikka ei tuota hyvää tulosta..."
• "tämä talouden suunta ei korjaannu saksimalla. Leikkauksilla se vain pahenisi. Nyt tarvitaan alijäämän pienentämiseksi tuloja lisää erityisesti valtiolle." (Veikko Simpanen)
• "Hallitus on ajanut Suomen leikkauksillaan kierteeseen, jossa se joutuu toistuvasti leikkaamaan lisää ja pahentamaan ongelmia..." (Kari Siekkinen)
• "Pelkillä saksilla ei tätä kymmenen miljardin vajetta kurota, on välttämätöntä saada aikaan riittävä talouskasvu, jonka kautta syntyy tuloja alijäämän kaventamiseksi." (Matti Vanhanen)
• "Orpon hallituksen politiikalla köyhdytetty. Pahemmin vielä kuin mitä Purra uskalsi 18.11. ilmaista." (Veikko Simpanen)
• "Orpon hallituksen vetovuorolla velkasuhde on noussut edellisen hallituksen aikaisesta 74 prosentista lähes 90 prosenttiin ja alijäämät ovat historiallisen suuria." (Eva Tawasoli)
• "Valtionvelka lisääntynyt tämän hallituksen aloituksesta tämän 35,787mrd aiempaa suuremmaksi [...] ja joka summa nyt tässä PUOLESSA kaudessa kohta ylittää sen edellisen hallituksen luvut koko kaudelta!" (Matti Ristola)
Leikkauspolitiikan seuraukset ja veroedut (Trickle Down):
• "Tästä Orpon hallituksen politiikasta seurauksena on tietenkin kotimarkkinoilla kysynnän väheneminen, verotulojen jääminen vähäisemmäksi ja kansan varautuminen vieläkin pahempaan." (Veikko Simpanen)
• "ennätysvelka, ennätystyöttömyys, ennätysalijäämät, ennätyskonkurssit ja ennätysmäärä hukattuja mahdollisuuksia. Hallitus on ajanut Suomen tilanteeseen, jossa kasvu tyrehtyy, investoinnit hiipuvat ja suomalaiset yritykset joutuvat selviytymismoodiin samalla kun köyhyys ja eriarvoisuus lisääntyvät." (Eva Tawasoli)
• "työttömiä n 80000 lisää, konkurssien määrä ennätys lukemissa, velkaa otettu ennätys määrä, työmarkkinat sekoitettu, lapsiperheitä ajettu taloudellisesti ahdinkoon ja kirsikkana kakun päälle Suomi EU:n tarkkailuokalle." (Pertti Varjokumpu)
• "Mut ne kenellä on jo varallisuutta sinne tämä hallitus vain kaataa lisää rahaa." (Jarmo Nurminen)
Poliittinen peli ja EU:n tarkkailuluokalle joutuminen:
• "Sieltä syyttävät sormet osoittavat edellisen hallituksen suuntaan."
• "Raportti oli tilaustyö tilanteeseen jossa halutaan kiinnittää huomio pois Orponn hallituksen epäonnistumisessa talouden vakauttamisessa." (Lars Helenius)
• "Kyllähän hallitus tässä yrittää pedata itselleen 'vapaudu vankilasta korttia', kun raportti julkaistiin sopivasti päivää ennen uutista EU:n tarkkikselle joutumisesta. Yritetään näin luoda kuva, että kaikki on edellisen hallituksen syytä." (Teemu Ansas)
• "Sama hetki kun Purra vei Suomen ennätyksellisellä velanotolla EUn tarkkailuun oli juuri passeli hetki heidän narratiivilleen. Joka on ollut koko ajan 'ei me mutta noi muut'." (Lauri Vauramo)
• "On väärin sanoa, että Suomi on joutumassa EU:n tarkkailuluokalle, kun tosiasiassa tarkkailuluokalle on joutumassa vain Purra ja Orpo. Mistään tarkkailuluokista ei nimittäin ollut tietoakaan ennen kuin Orpo ja Purra tarttuivat velkalaivan ruoriin." (Eva Tawasoli)
• "Purran tunnustus tuli valitettavasti kuitenkin liian myöhään." (Veikko Simpanen)
• "[Purran] toimet ovat vauhdittaneet kotimarkkinoita hiljentämällä tätä uhkaa EU:n holhoukseen joutumisesta. Nyt kun VM:n tiedossa jo ilmeisesti on tulossa oleva EU:n ukaasi, joutui hän eduskunnalle ilmoittamaan omansa ja Orpon hallituksen Suomen valtiontalouden hoidon EU:ssa tulleen todetuksi osaamattomaksi ja häpeällisen joutumisen EU:n valvontaan ja ohjaukseen." (Veikko Simpanen)
• "Loppuisi köyhien köyhdyttäminen, sillä eusta on jo useasti tullut Suomeen noottia liian vähäisestä sosiaaliturvasta." (Mikko Oja)
• "Suomi on pian oikeasti kusessa mutta eipä se yltiöpositiivista Orpoa ja kiilusilmäistä Purraa todellisuudessa kiinnosta. Oma ja rikkaiden napa on tärkein ja lähimpänä..." (Eikka Surakka)
Viiteluettelo
I. Lähdeviittaukset ja julkaisut joita huomioin artikkelia varten.
Alla mainitut viittaukset ovat peräisin pääasiassa Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) raportin lähdeluettelosta ja tekstistä
.
A. Suomalaiset viranomais- ja asiantuntijalähteet
• Eduskunta (2025): Valmiuslain käyttöönottaminen korona-aikana
.
• Kellokumpu, J., Savolainen, L., & Pesola, S. (2024): Automatic Fiscal Stabilizers in Finland 1993–2021
.
• Ropponen, O., Koski, H., Kässi, O., Valmari, N., Ylhäinen, I., & Hirvonen, J. (2024): Yrityksille suunnattujen koronatukien vaikutukset Suomessa – Väliraportti
.
• Ropponen, O., Koski, H., Kässi, O., Ylhäinen, I., & Markkanen, J. (2025): Yrityksille suunnattujen koronatukien vaikutukset Suomessa: Loppuraportti
.
• Suomen Pankki (2020a, 2020b, 2021a, 2021b, 2021c):
.
• Talouspolitiikan arviointineuvosto (2021, 2022):
.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2020):
.
• Tilastokeskus (2000): Julkisyhteisöjen tehtäväluokitus COFOG 2001
.
• Tilastokeskus (2020, 2021): Bruttokansantuote kasvoi
.
• Tilastokeskus (2025a, 2025b): Julkisten menojen hintaindeksi ja Julkisyhteisöjen EDP-alijäämä ja -velka
.
• Uusitalo, R., & Vihriälä, V. (2024): Uusimmat kriisit. Koronapandemia ja Ukrainan sota
.
• Valtiokonttori (2025): Tilastoja rahoitus- ja lainapalveluista; Avoimet rajapinnat
.
• Valtioneuvosto (2020): Hallitus on todennut Suomen olevan poikkeusoloissa
.
• Valtiovarainministeriö (VM):
.
• Valtiovarainministeriö (2007): Kehyksen puitteissa – Finanssipolitiikan säännöt
.
• Valtiovarainministeriö (2019a, 2019b): Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2020–2023
.
• Valtiovarainministeriö (2020b, 2021): Taloudellinen katsaus; Taloudellinen katsaus, kevät 2021
.
• Valtiovarainministeriö (2025a, 2025b): Valtion budjetointiohjelmisto Buketti; Menomomentteja koskevat yleiset määräykset
.
• Vihriälä, V. (2021): Talouspolitiikka kolmessa kriisissä
.
• Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) (2020):
.
• VTV (2021a, 2021d): Finanssipolitiikan valvonnan arvio julkisen talouden hoidosta
.
• VTV (2021b): Koronaepidemian johdosta myönnetyt suorat yritystuet
.
• VTV (2021c): Valtiontalouden kehysjärjestelmän toimivuus
.
• VTV (2022): Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan vaalikausiraportti
.
• VTV (2023):
.
• VTV (2024, 2025): Siirtomäärärahojen mitoittaminen
.
B. Kansainväliset ja akateemiset lähteet
• Afonso, Schuknecht, & Tanzi (2003): Public Sector Efficiency
.
• Agarwalla, Varma, & Virmani (2021): The impact of COVID-19 on tail risk
.
• Alho, K. (1997): Vakaussopimus ja finanssipolitiikka EMU:ssa
.
• Alesina, A., & Perotti, R. (1996): Fiscal Discipline and the Budget Process
.
• Allen, R. (2022): How budgeting systems can prepare better for national emergencies
.
• Anastasatou, M., & Anyfantaki, S. (2023): Covid-19 pandemic: Overview of the fiscal policy response
.
• Arellano, M., & Bond, S. (1991): Some Tests of Specification for Panel Data
.
• Badinger, H., & Reuter, W. (2017): The case for fiscal rules
.
• Bai, J., & Perron, P. (1998, 2003a, 2003b): Estimating and Testing Linear Models with Multiple Structural Changes
.
• Blanchard, Leandro, & Zettelmeyer (2021): Redesigning EU fiscal rules
.
• Blundell, R., & Bond, S. (1998): Initial conditions and moment restrictions in dynamic panel data models
.
• Bökemeier B., & Wolski, M. (2022): This time is different: Fiscal response to the COVID-19 pandemic
.
• Chow, G. C. (1960): Tests of Equality Between Sets of Coefficients in Two Linear Regressions
.
• Chudik, A., Mohaddes, K., Raissi, M. (2021): Covid-19 fiscal support and its effectiveness
.
• Cucinotta D., & Vanelli M. (2020): WHO Declares COVID-19 a Pandemic
.
• de Soyres, Santacreu, & Young (2022): Fiscal policy and excess inflation during COVID-19
.
• Deutsche Bundesbank (2025a, 2025b): Monthly report – March 2025/June 2025
.
• Dickey, D. A., & Fuller, W. A. (1981): Likelihood ratio statistics for autoregressive time series with a unit root
.
• di Giovanni, Kalemli-Özcan, Silva, & Yıldırım (2023): Quantifying the inflationary impact of fiscal stimulus
.
• Dornean, A., & Oanea, D.-C. (2022): The effectiveness of fiscal-budgetary measures
.
• Drazen, A., & Eslava, M. (2010): Electoral manipulation via voter-friendly spending
.
• ECOFIN (2020): Statement of EU ministers of finance
.
• Euroopan komissio (2020, 2025): Communication on the activation of the general escape clause; Elpymis- ja palautumistukiväline
.
• European Parliament (2021): Euro area fiscal policies and capacity in post-pandemic times
.
• Folketinget (2023): Det finanspolitiske rammeværk
.
• Gagnon, Raskin, Remache, & Sack (2011): The financial market effects of the Federal Reserve’s large-scale asset purchases
.
• Guerrieri, Lorenzoni, Straub, & Werning (2022): Macroeconomic Implications of COVID-19
.
• Hale, Leer, & Nechio (2025): Fiscal policy design and inflation
.
• Harris, R. D. F., & Tzavalis, E. (1999): Inference for unit roots in dynamic panels
.
• Heimberger, P. (2023): This time is truly different. The cyclical behaviour of fiscal policy
.
• Hondroyiannis, G., & Papaoikonomou, D. (2022): The Effect of Eurosystem Asset Purchase Programmes
.
• Hudson, C., Watson, B., Baker, A., & Arsov, I. (2021): The global fiscal response to COVID-19
.
• IMF (2020): Fiscal Rules, Escape Clauses, and Large Shocks
.
• IMF (2021): Fiscal Monitor Database; Policy responses to covid-19; Finland: Concluding Statement
.
• Jalles, J. T. (2018): Fiscal rules and fiscal counter-cyclicality
.
• Jalles, Battersby, & Lee (2024): Effectiveness of Fiscal Announcements
.
• Jordà, Ò., & Nechio, F. (2023): Inflation and wage growth since the pandemic
.
• Kopits, G., & Symansky, S. (1998): Fiscal policy rules
.
• Kose, Nagle, Ohnsorge, & Sugawara (2021): What Has Been the Impact of COVID-19 on Debt?
.
• Kripfganz, S. (2019): Generalized method of moments estimation
.
• Levin, Lin, & Chu (2002): Unit root tests in panel data
.
• Ljung, G. M., & Box, G. E. P. (1978): On a Measure of Lack of Fit in Time Series Models
.
• Menguy, S. (2022): Fiscal Stimulus in the European Union to Stabilize the COVID Shock
.
• Nickell, S. (1981): Biases in Dynamic Models with Fixed Effects
.
• Nosvelli, M. (2023): Adaptive learning in containment measures
.
• OECD (2020, 2022): Adaptive Health Financing; A dataset of governments' economic responses
.
• Pappa, E., Ramos, A., & Vella, E. (2024): Which crisis support fiscal measures worked during the Covid-19 shock in Europe?
.
• Persson, T., & Tabellini, G. (2000, 2002): Political Economics: Explaining Economic Policy
.
• Porcher, S. (2023): A dataset of governments' economic responses to covid-19
.
• Reuter, W. H. (2015): National numerical fiscal rules: Not complied with, but still effective?
.
• Roodman, D. (2009): How to do xtabond2
.
• Sharaf, Shahen, Mansour, & Abdelsamiea (2025): Shockwaves of Political Leadership
.
• WHO (2020, 2023): Pneumonia of unknown cause – China; WHO Director-General's opening remarks
.
• Windmeijer, F. (2005): A finite sample correction
.
• Wyplosz, C. (2013): Fiscal rules: Theoretical issues and historical experience
.
• Yale (2021): COVID-19 Financial Response Tracker
.
• Yasar, S. (2020): Democracy and fiscal policy response to COVID-19
.
II. Kritiikin esittäjät ja kommentaattorit
Kritiikki tai arvio Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) raporttiin ja Marinin hallituksen rahankäyttöön liittyen esitettiin A-studiossa, lehtiartikkeleissa ja sosiaalisessa mediassa.
A. Asiantuntijat ja virkamiehet
• Suvi Kangasrääsiö (VTV:n vanhempi ekonomisti): VTV:n kritiikki kohdistui siihen, kuinka korkealle menotaso nousi ja ettei palattu menokehyksiin koronakriisin jälkeen
. Hän nosti esiin poikkeuslausekkeiden väärinkäytön riskin ja painotti, että kestävä julkinen talous on osa kokonaisturvallisuutta
.
• Roope Uusitalo (Julkistalouden professori, Helsingin yliopisto ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus): Arvioi VTV:n raportin kuulostavan osittain ankaralta
. Piti yritysten ja kuntien tukemista perusteltuna kriisin alussa. Kritisoi normaaliin palaamisen hitautta
.
• Mika Niemelä (Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö): Arvioi VTV:n raportin liioittelevan Marinin hallituksen pysyviä menolisäyksiä (VM:n arvio 3 mrd. €, VTV:n arvio 11 mrd. €)
. Sanoi allekirjoittavansa VTV:n johtopäätökset siitä, että elvytys meni pitkäksi ja budjettikuri löystyi liikaa
.
B. Poliitikot ja kokemusasiantuntijat
• Matti Vanhanen (Keskusta, entinen valtiovarainministeri): Kritisoi sitä, että kehykset löysennettiin ja niihin palaaminen oli todella vaikeaa
. Puolusti kuntien tukemista, joka oli tarpeen peruspalvelujen varmistamiseksi kriisin aikana. Korosti, että päähuomio pitäisi kohdistaa kasvuun velkaantumisen pysäyttämiseksi
.
• Matias Mäkynen: Kritisoi VTV:n raporttia siitä, että se sekoittaa määräaikaisia kriisimenoja pysyviin menolisäyksiin, koska raportti tarkastelee tilastollista kehitystä poliittisten päätösten sijaan
.
C. Muut kriitikot ja kommentaattorit (Sosiaalisen median keskustelijat ja muut mainitut)
• Eva Tawasoli: Kritisoi Orpon ja Purran hallitusta ja väitti tarkkailuluokalle joutumisen johtuvan heidän toimistaan (velkasuhde noussut 74 %:sta lähes 90 %:iin)
.
• Jani Rikhard: Kritisoi kokoomusta ja perussuomalaisia siitä, että ne vaativat kriisin aikana lisää valtion rahaa yrityksille, mutta kritisoivat nyt velanottoa
.
• Jouni Petteri Uusluoto: Syytti nykyistä hallitusta raporttien tekailemisesta omien virheiden piilottamiseksi
.
• Jarmo Nurminen: Kritisoi nykyisen hallituksen lupauksia työpaikoista ja velasta, sekä rikkaiden suosimista
.
• Jarmo Parkkinen: Kritisoi Purraa epäonnistumisesta
.
• Kari Siekkinen: Kritisoi Orpon ja Purran tapaa syyttää edellistä hallitusta omista alijäämistään
.
• Kristian Petäjäaho: Syytti Purraa ja Orpoa paskan keittämisestä yhdessä ja Orpoa siaksi
.
• Lars Helenius: Kritisoi VTV:n raportin ajoitusta "tilaustyöksi", jolla pyritään siirtämään huomio pois Orpon hallituksen epäonnistumisesta
.
• Lauri Vauramo: Kritisoi raportin ajoitusta, joka sopi Purran narratiiviin syyttää muita EU:n tarkkailuun joutumisesta
.
• Maarit Pinomäki: Kritisoi raporttia Orpon ja Purran tilaustyönä
.
• Marita Marttio: Kutsui raporttia tilaustyöksi
.
• Matti Ristola: Kommentoi VTV:n 10 miljardin euron arviota tarpeettomasta velanlisäyksestä ja kritisoi nykyisen hallituksen velanottoa ja veroaleja
.
• Mikko Oja: Kritisoi ilmaisua "joutuu" tarkkailuluokalle ja sanoi tarkkailun voivan pakottaa hallituksen lopettamaan köyhien kurittamisen
.
• Nea Korhonen: Huomautti EK:n ja kokoomuksen vaatineen tukea yrityksille kriisin aikana
.
• Pekka Louhimo: Kritisoi valtion virkahenkilöä (VTV:n tarkastajaa) omien asenteiden kautta tehdystä tutkimuksesta ja väitti hänen puhuneen Petteri Orpon suulla
.
• Pertti Varjokumpu: Luetteli hallituksen epäonnistumisia (työttömyys, konkurssit, velka, EU:n tarkkailu)
.
• Reijo Jokiaho: Kutsui Orpoa ja Purraa maan suurimmaksi vitsaukseksi ja tuhoojiksi
.
• Riitta-Anneli Siipola: Korjasi kuvaa Marinin hallituksen menoista ja huomautti, että VTV:n kritiikki kohdistuu hallinnolliseen prosessiin, ei menojen tasoon
.
• Sirpa Satu Hannele Ajanto: Toivoi uutisoitavan koko totuuden oikaistun uutisen tavoin
.
• Tarja Partanen: Kritisoi Purraa/hallitusta talouden hoidon epäonnistumisesta
.
• Teemu Ansas: Kritisoi raportin julkaisuajankohtaa, jolla hallitus yrittää pedata itselleen "vapaudu vankilasta -korttia" ja syyttää edellistä hallitusta
.
• Veikko Simpanen: Kritisoi Orpon hallituksen leikkauspolitiikkaa, joka lamautti kotimarkkinat ja johti EU:n holhouksen uhkaan
.