Kilpien kiilloitus, kasvojen sekä käsien pesu.
Nyt on ryvetty ja pintakuori on haisevassa mudassa. Kuraa on roiskunut ja mädäntynyttä suovettä korvat ja sieraimet täynnä. Ennen vaaleja niin kiiltävät, kopeat sekä hienot taistelukilvet on suoranaisessa jätösliemessä ja kiiltävyys tipotiessään.
Mutta ei hätää. Äänestäjät ei muista, eivätkä halua muistaa pahalla sitä ketä ovat ennenkin äänestäneet. Esimerkkinä voisi olla vaikka persuäänestäjä joka ei muista ennen vaaleja ollleen "se ei meille käy" tai "En voi ymmärtää miten joku haluaa leikata vähempiosasisilta, tai heikentää toimeentuloa" ja vielä kokoomuspuolueen "Tehdään tämä nyt kertakaikkiaan selväksi että SOTE sta ei leikata", Tai "koulutus on erityissuojelussa". Kolmas puolue ei millään halua tulla hallitukseen jolla on perussuomalainen ajattelumalli jne jne Näistä lauseistahan ei yksikään pitänyt paikkansa. Eikä kukaan halunnut niitä muistavan edes sanotuksi. "Hyvä hallitusohjelma" peitti allensa kaiken ja niiiiiin ne unohtui vanhat lauseet. Toteutus oli juuri päinvastaista.
Nyt onkin aika alkaa osoittamaan äänestäjäkunnalleen "etten se minä ollut, se oli pirkka" mainoslausetta siteeraten. ( pirkka = Sanna Marin, ei bilesannana Vornasen kanssa tunnettu Sanna Antikainen )
Oletko siis huomannut, miten puolueet viimeistelevät imagonsa ennen vaaleja? Perussuomalaiset valittavat koulun ja toimeentulon tilaa — samaan aikaan kun hallitus on leikannut näiltä alueilta. Kokoomus nostaa esiin terveydenhuollon puutteet, vaikka julkista sektoria on ohjattu yhä enemmän yksityisille toimijoille. Useimmat puolueet hakevat nyt helppoja, tunteisiin vetoavia teemoja; hallitus puolustautuu teillä, joiden seuraukset näkyvät jo arjessa. Näetkö saman kuvion?
Miksi juuri nyt
Politiikan rytmi selittää ajoituksen: kauden alku painottui hallitusohjelman toimeenpanoon ja leikkausten läpivientiä tuki kiire ja koalitioyhtenäisyys. Puoliväli tarjoaa tilaisuuden recalibrointiin — puolueet esittävät nyt kampanjoivia korjausehdotuksia ja tunteisiin vetoavia teemoja, joilla voi nopeasti kasvattaa kannatusta. Samalla viestintä harvoin nostaa laajaa kontekstuaalista vastuuta, joten lupausten ja huolien esittäminen voi näyttäytyä aitoina ratkaisujen etsintänä, vaikka osa ongelmista johtuu samoista aiemmista päätöksistä.
Miten taktiikka toimii käytännössä
- Valitaan herkkuaihe (esim. peruskoulu, syöpähoidot) ja esitetään yksinkertainen huoli tai lupaus, joka resonoi äänestäjien arjen kokemusten kanssa. "Halpaa bensaa" jne
- Viestintä esitetään tunteisiin vetoavasti ja usein ilman laajempaa kontekstia tai vastuunkantoa menneistä päätöksistä. Unohdetaan tarkoituksella ( systeemi teuraaks )
- Viestin tarkoitus on palauttaa tai kasvattaa luottamusta nopeasti: se toimii "täkynä", johon aiemmin pettyneet äänestäjät voivat tarttua. Luotatko itseesi vai uskotko taas saman ( Tuunko oppiin )
Mahdolliset vaikutukset äänestyskäyttäytymiseen
- Lyhyellä aikavälillä vaikutus voi olla merkittävä: osa äänestäjistä reagoi tunteeseen ja muuttaa mielipidettään.
- Pitkällä aikavälillä vaikutus jää usein heikommaksi, jos viestintä ei tue näkyvää politiikanteon muutosta tai konkreettisia tekoja. Muistako mikä puolue ajaa juuri sinun asiaasi? ( Kenen etujärjestö )
- Riskinä on äänestäjien kyynistyminen, jos lupaukset paljastuvat pinnallisiksi. Ideologia voi maksaa totuuden hinnan ( Valehtelemaan )
Ennuste lyhyesti
Kilven kiillottus voi tuottaa mitattavan lyhyen aikavälin kannatuspiikin, mutta pitkäaikainen vaikutus on epävarma ja riippuu konkreettisista teoista sekä äänestäjien muistin ja luottamuksen tilasta.
Todennäköisyyden karkea arvio
- Lyhyen aikavälin kannatusnousu: todennäköinen (korkea todennäköisyys)
- Keskipitkän aikavälin vaikutus (vuosi–vaalit): epävarma (kohtalainen todennäköisyys)
- Pitkäaikainen muutos kannatuksessa (useita vuosia): epätodennäköinen ilman todellisia positiivisia politiikkamuutoksia (matala todennäköisyys)
Mitä vaikuttaa onnistumiseen
- Konkreettiset teot: lupaukset vs. todelliset resurssit ja politiikkamuutokset ratkaisevat pitkällä aikavälillä.
- Ajoitus: lähellä vaaleja esitetyt täkyt toimivat tehokkaammin kuin kauempana vaaleista esitetyt.
- Julkinen muisti ja media: uutisvirta, muistiin vaikuttavat skandaalit ja median korostus määräävät, kuinka helposti äänestäjät unohtavat aiemmat linjaukset.
- Vastapuolen reagointi: vastapuolueet voivat paljastaa ristiriidat tai neutralisoida viestin, mikä heikentää vaikutusta.
- Taloudellinen ja sosiaalinen konteksti: jos arjen ongelmat pahenevat, lupaukset voivat resonoiida voimakkaammin — mutta myös paljastua riittämättömiksi.
Milloin kiillotus yleensä epäonnistuu
- Kun viestit ovat ristiriidassa selkeän aiemman toiminnan kanssa. Paitsi niillä äänestäjillä joilla pelkkä "hurmos" riittää perusteeksi. ( Konformissi )
- Kun media ja oppositio onnistuvat yhdistämään lupaukset hallituksen päätöksiin ja leikkauksiin.
- Kun äänestäjät kokevat, että parannukset ovat pinnallisia tai liian tiukkaan tai vastaavasti väljään budjettiin perustuvia ilman konkretiaa.
