Kansa näkee toisin. Kansa köyhtyy edelleen.

Kansa näkee toisin: Hallituksen politiikan todelliset kasvot arjessa

Suomen kansa kokee hallituksen politiikan päivittäin – eivätkä heidän kokemuksensa kohtaa hallituksen virallisen viestinnän kanssa. Vaikka hallitus väittää talouden tasapainottamisesta ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämisestä, tilastot, tutkimustulokset ja arjen kokemukset paljastavat syvän kuilun retoriikan ja todellisuuden välillä.

"Haaveissa on mukava elää, mutta ei maata voi johtaa haaveilemalla. Jo kauan on tiedetty, että hallituksen säästötoimet eivät toteudu edes puoliksi, ja niiden työllisyysvaikutukset ovat tähän asti olleet negatiivisia. Hallitus lupasi säästötoimillaan 100 000 uutta työpaikkaa, mutta se on onnistunut kadottamaan entisiäkin 50 000. Lisäksi hallitus lupasi puolittaa toimeentulotuen saajien määrän, mutta heitä on tullut lisää 17 000. Nyt hallitus suunnittelee perustoimeentulotuen alentamista ja jopa mahdollisuutta evätä se kokonaan. Tämä suoranainen julmuus perustuu oletukseen, jonka mukaan köyhät ovat laiskoja tuilla makaajia." Kolumni: Hallitus ja todellisuus Sakari Timonen

1. Talouspolitiikka: Verokevennyksistä varakkaille, velkataakka tuleville sukupolville

Hallituksen talouspolitiikka on luonut paradoksin: samalla kun se julistaa velanoton hillitsemistä, se syventää alijäämää ja siirtää vastuun tulevaisuuteen. Todellisuudessa:

• Veronkevennykset hyödyttävät epätasaisesti: Pienituloiset (alle 4 000 €/kk) saavat "nolla tai miinuksella", kun taas yli 10 000 €/kk tienaavat saavat yli 1 800 € vuodessa lisää käteen. Tämä syventää eriarvoisuutta ja heikentää kulutusta 10.
• Yhteisöveronalennus heikentää julkista taloutta: Yhteisöveron alennus kahdella prosenttiyksiköllä heikentää julkista taloutta lähes miljardilla eurolla vuosittain. Tämä valuu käytännössä suurituloisille omistajille, eikä historialliset tiedot tue kasvun lisääntymistä 10.
• Kirjanpidolliset kikkailut pahentavat tilannetta: Hallitus käyttää "väliaikaisia kikkakeinoja" kuten valtion asuntorahaston varojen siirtoa ja miljardin euron "pikavippiä" Valtion Eläkerahastosta. Nämä keinot tekevät budjetista näennäisesti paremman, mutta todellisuudessa maksavat veronmaksajille jopa 35,5 miljoonaa euroa enemmän kuin markkinaehtoinen velanotto 10.

Taulukko: Veronkevennysten epätasaiset vaikutukset

2. Työllisyys ja sosiaaliturva: Leikkausten kierre syrjäyttää heikoimmat

Hallituksen työllisyystoimet ovat pahentaneet kriisiä sen sijaan, että olisivat ratkaisseet sitä:

• EU:n huonoin työttömyystilanne: Suomen miesten työttömyysaste on EU:n korkein, ja pitkäaikaistyöttömyys lähestyy 1990-luvun laman tasoja. Hallitus syyttää maailmantalouden suhdanteita, mutta EU-vertailu paljastaa, että kyse on poliittisista valinnoista 1012.
• Sosiaaliturvan leikkaukset laskevat kulutusta: Työttömyysturvan suojaosien poisto ja asumistuen leikkaukset pakottavat pienipalkkaisia työttömiksi, mikä heikentää kotimaista kulutusta. Kuntien rahoitusleikkaukset (esim. 75 miljoonan euron leikkaus peruspalveluvaltionosuuteen) heikentävät palveluja 1012.
• Köyhyyden kasvu hallituksen tavoitteista poikkeava: Hallitus lupasi puolittaa toimeentulotuen saajien määrän, mutta todellisuudessa heitä on tullut 17 000 lisää. Nyt suunnitteilla on perustoimeentulotuen alentamista "laiskojen tuilla makaajien" stereotypioihin perustuen 10.

3. Varhaiskasvatus: Universalismin murtuminen ja eriarvoisuuden kasvu

Varhaiskasvatuksen markkinoistuminen on muuttanut perustavanlaatuisesti suomalaista universalismia:

• Koulutustasoon perustuva eriarvoisuus: Tutkimus osoittaa, että korkeasti koulutettujen huoltajien lapset ovat yliedustettuina yksityisissä päiväkodeissa. Yksityiset palvelut voivat rajata "ei-toivottuja" asiakkaita ulkopuolelle, mikä lisää järjestelmän selektiivisyyttä 12.
• Tukimallit vahvistavat eroja: Palveluseteli mahdollistaa valinnan teoriassa, mutta yksityisen hoidon tuki helpottaa hyvätuloisia. Ruotsin kokemus varoittaa: laaja yksityistäminen on johtanut heikkoihin oppimistuloksiin, eriarvoisuuteen ja jopa järjestäytyneen rikollisuuden pääsykanavaksi 12.
• Markkinalogiikan epäonnistuminen: Varhaiskasvatuspalveluita on vaikea mitata perinteisillä markkinamekanismeilla. Norjan kokemus viittaa siihen, että palvelujen laatua on vaikea todentaa, ja tuottajilla on informaatioetu – markkinat eivät toimi tehokkaasti 12.

4. Luottamuspula: Virallisen totuuden ja todellisuuden ristiriita

Hallituksen, erityisesti pääministeri Orpon, viestintää on arvosteltu raskaasti:

• Todellisuuden vääristely: Orpon väitteet asumistuen vuokrien nostovaikutuksesta, verotuksen kiristymisen "torjumisesta" ja Ruotsin vasemmiston tukemasta "valinnanvapaudesta" on kumottu tutkimustiedolla ja ulkomaisilla puoluejohtajilla 10.
• Median kaksoisstandardi: Hallitusta on syytetty siitä, että oikeistolaisempi media ei ole pitänyt pääministeriä vastuussa virheellisistä väitteistä samalla tavalla kuin aiemmin esimerkiksi Alexander Stubbia 10.
• Vastuun siirto muille: Hallitus on syyttänyt epäonnistumisistaan työttömiä "laiskuudesta", yritysjohtajia "osaamattomuudesta" ja entistä hallitusta "velkaantumisesta" 10.

5. Hyvinvointivaltion perustan horjuttaminen

Kansainvälisissä vertailuissa Suomen työntekijöiden oikeudet on pudotettu "kakkosluokkaan" Uruguayn ja Singaporen tasolle. Eduskunta on heikentänyt työehtosopimusten neuvotteluasemaa ja työehtoja, mikä on osa laajempaa trendiä hyvinvointivaltion purkamiseen 10.

Yhteenveto: Politiikka, joka jakaa kansan

Hallituksen politiikan keskeisin vaikutus on ollut eriarvoisuuden lisääntyminen ja taloudellisen epävarmuksen syventäminen. Kun veronkevennykset kohdistuvat varakkaille, leikkaukset pienituloisiin ja palveluiden heikentäminen kunnissa (erityisesti sote-uudistuksen ja opetuksen kustannusten nousun myötä) 12, syntyy kaksi Suomea: toinen, jossa talouspolitiikka tuottaa konkreettisia hyötyjä, ja toinen, jossa arjen taistelu kovenee.

Kansa näkee hallituksen politiikan eri tavalla, koska se kohtaa sen eri tavalla. Tämä ero hallituksen viestinnän ja kansalaisten todellisuuden välillä on syventänyt luottamuspulaa ja heikentänyt demokraattista dialogia. Kuten STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà totesi: "Hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut luomaan kasvua ja työtä" 10. Ja se, mikä epäonnistuu talouspolitiikassa, ei jää pelkäksi numeroksi – se muokkaa ihmisten arkea, unelmien mahdollisuuksia ja yhteiskunnan yhteenkuuluvuutta.

Kirjoittaja/ koosteen kokoaja

( NotebookLM )

Ketä Leksa äänestää?

Kuka on Leksa 

Olenko lintu vai kala Mikä puoluekanta sitoo ajatusmaailmaani?