Hei Kuule, mulla on asiaa! ( Opettelen elämään 9 )

Luotu käyttäen Suno.ai Musiikki Suno, sanoitukset omat. Äänen käsittely Omassa puhe nauhoitteesta , Audacity OpenVINO Ai Effects, OpenVino Noise Suppression tekoälypohjainen kohinanpoisto. Teksti ChatGPT kooste kerätystä aineistosta tehty artikkeliksi. Kirjoitusasu  ChatGPT,
Sunoa varten tekemäni tekstieditori Sunoteksti helpottaa tagien asettelua.

Hei kuule! mulla on asiaa.

https://suno.com/s/NHMunwYWNA56QQRD

( Kappaleen synnystä, sekä sisällöstä alempana tarkemmin artikkelin lopussa. En luule, enkä väitä että tekoälyllä tehty musiikki on koskaan oikean esityksen veroinen. Mutta tolkuttoman kätevä tapa esittää omia fiiliksiä. )

---

Lapsiperheköyhyyden uusi aikakausi – ja SISH‑ilmiön nousu Suomessa

SISH, Orpon politiikan analyysi 9.12.2025. Ei kai vaan totta? !!

Suomessa on viime vuosina nähty kehityskulku, jota monet tutkijat, järjestöt ja sosiaalialan ammattilaiset kuvaavat poikkeuksellisen huolestuttavaksi. Lapsiperheköyhyys on kääntynyt jyrkkään nousuun, ja useat indikaattorit viittaavat siihen, että suunta jatkuu. Samalla esiin on noussut ilmiö, joka muistuttaa Isossa-Britanniassa laajasti dokumentoitua SISH‑kehitystä (Structural Inequality, Social Hardship) – rakenteellista eriarvoisuutta ja sosiaalista ahdinkoa, joka leviää vähitellen yhä laajemmille väestöryhmille.

Hyvinvoinnin romahdus näkyy tilastoissa

Lasten ja nuorten hyvinvointi on heikentynyt Suomessa nopeasti. OECD- ja EU‑vertailuissa Suomi putosi viidenneltä sijalta sijalle 17 vuoteen 2022 mennessä. Tätä laskua selittävät erityisesti:

• lisääntyneet nuorten itsemurhat
• ylipainon kasvu
• oppimistulosten heikkeneminen

Tilastokeskuksen mukaan jo 14 % suomalaisista alaikäisistä – lähes 150 000 lasta – elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. EU-tasolla lasten AROPE‑aste nousi 24,8 prosenttiin vuonna 2023.

THL arvioi, että hallituksen tekemien sosiaaliturvaleikkausten seurauksena jopa 27 000 lasta lisää voi ajautua köyhyyteen. Toiset arviot liikkuvat 17 000 ja 27 000 välillä, mutta suunta on kaikissa sama: lapsiköyhyys syvenee.

Nälkä on palannut – ja näkyy arjessa

...."Kuljen kuluttamatta kenkiä"...

Ruoka-avun tarve on kasvanut nopeasti. Punainen Risti ja Pelastakaa Lapset ovat raportoineet lasten nälästä. Kansanedustaja Anna Kontula kertoi todistaneensa tilanteen, jossa ihmiset taistelivat biojätteestä. Joulupuu‑keräyksissä lapset ovat toivoneet perheilleen välttämättömyystarvikkeita – petivaatteita, hammasharjoja, alusvaatteita.

Tämä ei ole vain tilastollinen ilmiö, vaan konkreettinen muutos suomalaisessa arjessa.

Leikkausten yhteisvaikutukset kohdistuvat samoihin perheisiin

Useat asiantuntijat pitävät hallituksen sosiaaliturvaleikkauksia keskeisenä syynä köyhyyden kasvuun. Leikkaukset kohdistuvat erityisesti niihin perheisiin, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa:

1. Työttömyysturvan lapsikorotusten poisto

Aiemmin lapsikorotus oli merkittävä tuki:

• 125 €/kk yhdestä lapsesta
• 184 €/kk kahdesta
• 237 €/kk kolmesta tai useammasta

Huhtikuusta 2024 alkaen korotukset poistettiin kokonaan. Lapsilisän pieni korotus alle 3‑vuotiaille ei kompensoi menetystä. Nyt henkilö ilman lapsia saa yhtä paljon työttömyysturvaa kuin henkilö, jolla on useita lapsia.

2. Asumistuen leikkaukset

Leikkaukset ovat heikentäneet pienituloisten mahdollisuuksia asua kohtuuhintaisesti. Samalla valtion tukeman asuntotuotannon supistaminen vähentää edullisten vuokra-asuntojen tarjontaa.

3. Toimeentulotuen muutokset

• yksinhuoltajien perusosaa leikataan 2,1 %
• yksinasuvien perusosaa noin 3 %
• ansiotulovähennys poistuu
• alle 25‑vuotiaiden tukea voidaan leikata jopa 40 %

Leikkausten yhteisvaikutuksia ei arvioitu, vaikka ne kohdistuvat usein samoihin perheisiin – ja samoihin lapsiin.

Rakenteellinen köyhyys ja SISH‑ilmiön nousu

Britanniassa SISH‑ilmiö kuvaa tilannetta, jossa:

• sosiaaliturvaa heikennetään samanaikaisesti useista kohdista
• pienituloisten asumiskustannukset nousevat
• työmarkkinat pirstaloituvat
• köyhyys alkaa periytyä
• ruoka-apu normalisoituu osaksi arkea

Useat suomalaiset tutkijat ja järjestöt ovat varoittaneet, että sama kehitys on käynnissä Suomessa – ja se ei rajoitu lapsiperheisiin.

SISH‑ilmiö näkyy jo:

• opiskelijoiden toimeentulossa
• yksinasuvien työikäisten tilanteessa
• työkyvyttömien ja osatyökykyisten arjessa
• matalapalkka-aloilla työskentelevien perheiden taloudessa
• yksinhuoltajien ja suurperheiden selviytymisessä

Kun perusturvaa heikennetään samanaikaisesti useista kohdista, syntyy rakenteellinen loukku, jossa pienituloiset eivät enää pysty nousemaan köyhyydestä edes täysipäiväisellä työllä.

Hallituksen perustelut ja kritiikki

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen on korostanut, että hallituksen tavoitteena on vähentää lapsiperheköyhyyttä työllisyyttä parantamalla. Hänen mukaansa leikkaukset ovat epämieluisia, mutta välttämättömiä talouden tasapainottamiseksi.

Hallituksen mukaan täsmätoimia ovat:

• lapsilisän korotukset monilapsisille perheille
• korotukset vauvaperheille
• korotukset yksinhuoltajille

Kriitikoiden mukaan nämä korotukset eivät riitä kompensoimaan muita leikkauksia, ja kokonaisvaikutus on negatiivinen. Useat asiantuntijat ovat esittäneet, että leikkauslinja ei perustu taloudelliseen pakkoon, vaan arvopohjaiseen politiikkaan, jossa tuloerojen kasvu hyväksytään.

Pitkä varjo tulevaisuuteen

Lapsiköyhyyden syveneminen ei ole vain tämän päivän ongelma. Se vaikuttaa:

• koulutuspolkuihin
• terveyteen
• työmarkkina-asemaan
• mielenterveyteen
• sukupolvien väliseen hyvinvointiin

Kun lapsiperheköyhyys yhdistyy SISH‑ilmiön laajenemiseen, seurauksena voi olla pysyvä rakenteellinen eriarvoisuus, joka muuttaa suomalaisen yhteiskunnan perustaa.

---

Kodittomuuden kehitys Suomessa – mitä tilastot kertovat?

Suomi on pitkään ollut Euroopan menestystarinoita kodittomuuden vähentämisessä. Housing First ‑malli ja pitkäjänteinen yhteistyö kuntien, järjestöjen ja valtion välillä laskivat kodittomien määrää yli vuosikymmenen ajan.

Viime vuosina trendi on kuitenkin muuttunut.

Pitkä lasku – ja äkillinen käänne nousuun

Kodittomuus laski 11 vuotta peräkkäin

ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) vuosittaiset selvitykset osoittivat, että kodittomien määrä väheni tasaisesti vuodesta 2012 vuoteen 2023. Suomi oli jopa EU:n ainoa maa, jossa kodittomuus väheni johdonmukaisesti.

Vuonna 2024 tapahtui käänne: kodittomuus kasvoi ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen

• Kodittomia yhteensä: 3 806
• Kasvua edellisvuoteen: +377 henkilöä Lähde: ARA:n raportti, uutisoitu mm. Helsinki Timesissa ja Y‑Säätiön tiedotteessa.

Y‑Säätiön toimitusjohtaja kuvasi kehitystä “huolestuttavaksi signaaliksi”, joka kertoo rakenteellisen eriarvoisuuden kasvusta.

Mitä kodittomuuden taustalla tapahtuu?

1. Elinkustannusten nousu

Vuokrien, energian ja ruoan hinnan nousu on lisännyt pienituloisten ahdinkoa. Tämä on mainittu syyksi kodittomuuden kasvulle vuoden 2025 raportoinnissa.

2. Sosiaaliturvan leikkaukset

Useat lähteet viittaavat siihen, että sosiaaliturvan heikennykset – erityisesti asumistuen ja toimeentulotuen muutokset – ovat lisänneet riskiä menettää asunto.

3. Asuntotuotannon supistuminen

Valtion tukeman kohtuuhintaisen asuntotuotannon väheneminen heikentää pienituloisten mahdollisuuksia löytää asuntoja.

4. Kaupunkikeskeisyys

Kodittomuus keskittyy suuriin kaupunkeihin, erityisesti Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle ja Tampereelle. Kaupunkien kehitys määrittää koko maan tilanteen.

Pitkäaikaiskodittomuus – missä mennään?

Vuonna 2021 pitkäaikaiskodittomia oli 1 318 henkilöä. Pitkäaikaiskodittomuus on ollut laskussa, mutta viime vuosien nousu yleisessä kodittomuudessa voi kääntää myös tämän trendin.

Housing First toimii – mutta ei yksin

Suomi on kansainvälisesti tunnettu Housing First ‑mallista, jossa ihmiselle annetaan ensin koti ja vasta sen jälkeen hoidetaan muut ongelmat. Malli on edelleen toimiva, mutta:

• sen vaikutus heikkenee, jos edullisia asuntoja ei ole
• sosiaalipalvelujen resurssit ovat niukat
• leikkaukset lisäävät riskiä pudota asuntomarkkinoilta

Ympäristöministeriön mukaan työtä on jatkettava, sillä kodittomia on yhä noin 3 800 henkilöä.

Yhteenveto: Kodittomuus Suomessa 2020–2025

Vuosi	Kodittomien määrä	Trendin suunta
2012–2022	Laski vuosittain	📉
2023	Noin 3 400	📉
2024	3 806	📈 Ensimmäinen nousu 11 vuoteen
2025	Nousu jatkuu (ennuste)	📈

Keskeinen havainto: Suomen pitkä menestystarina kodittomuuden vähentämisessä on kääntynyt. Nousu on pieni mutta symbolisesti merkittävä – se kertoo rakenteellisista muutoksista, jotka lisäävät köyhyyttä ja syrjäytymistä.

 

---

Miten SISH‑ilmiö on lisännyt kodittomuutta Britanniassa?

......"Ei asuntoni tarvitse enää lämpöä"....

SISH‑ilmiö tarkoittaa rakenteellista eriarvoisuutta ja sosiaalista ahdinkoa, joka syntyy, kun:

• sosiaaliturvaa heikennetään
• asumisen kustannukset nousevat
• työmarkkinat pirstaloituvat
• julkiset palvelut heikkenevät
• köyhyys alkaa periytyä

Britanniassa nämä tekijät ovat olleet läsnä jo 1980‑luvulta lähtien, mutta 2010‑luvun jälkeen ne kiihtyivät.

1. Sosiaaliturvan leikkaukset → suora vaikutus kodittomuuteen

Britannian hallitukset ovat toistuvasti leikanneet asumistukea, toimeentulotukea ja työttömyysturvaa. Tutkimusten mukaan nämä leikkaukset ovat lisänneet kodittomuutta ja asunnottomuuden riskiä erityisesti:

• yksinhuoltajilla
• nuorilla
• matalapalkkaisilla työntekijöillä
• mielenterveysongelmista kärsivillä

Shelterin ja Crisis UK:n mukaan vuonna 2023 kodittomia oli yli 309 000, mikä oli 14 % enemmän kuin edellisvuonna.

2. Asuntopolitiikan muutokset – erityisesti Right to Buy

Tutkimus osoittaa, että Thatcherin ajan Right to Buy ‑politiikka (julkisten vuokra-asuntojen myynti) loi pitkäaikaisen rakenteellisen asuntopulan, joka on lisännyt kodittomuutta vuosikymmenien ajan.

Kun edullisia asuntoja ei ole, pienikin taloudellinen kriisi voi johtaa asunnon menetykseen.

3. Elinkustannusten nousu ja työmarkkinoiden epävarmuus

Britanniassa on paljon:

• nollatuntisopimuksia
• matalapalkkaisia töitä
• epävarmoja työsuhteita

Kun vuokrat nousevat nopeammin kuin palkat, ihmiset putoavat asuntomarkkinoilta.

Miten SISH‑ilmiö lisää rikollisuutta Britanniassa?

....." teen rikoksen, ehkä kaksikin"........

Tutkimusten mukaan kodittomuus ja rikollisuus ovat kaksisuuntainen ilmiö:

1. Kodittomuus lisää rikosriskiä

Britannian hallituksen tilaama laaja selvitys osoittaa, että kodittomuus altistaa:

• omaisuusrikoksille (selviytymisen vuoksi)
• väkivallan uhriksi joutumiselle
• päihderikoksille
• järjestyshäiriöille

Kodittomat ovat myös yliedustettuina poliisin rekistereissä, koska he viettävät aikaa julkisissa tiloissa ja ovat näkyvämpiä valvonnalle.

2. Rikollisuus lisää kodittomuusriskiä

Sama selvitys osoittaa, että:

• vankilasta vapautuvat ovat yksi suurimmista kodittomuusryhmistä
• ilman asuntoa vapautuvat uusivat rikoksia selvästi useammin
• rikosrekisteri vaikeuttaa työn ja asunnon saamista

Tämä luo itseään vahvistavan kierteen.

3. Rakenteellinen eriarvoisuus lisää molempia

UCL:n raportti rakenteellisesta eriarvoisuudesta osoittaa, että SISH‑ilmiö on lisännyt:

• alueellisia eroja
• köyhyyttä
• sosiaalista syrjäytymistä
• rikollisuutta erityisesti köyhillä alueilla

Kun yhteiskunnan turvaverkot heikkenevät, rikollisuus kasvaa erityisesti niillä alueilla, joilla:

• nuorisotyö on vähentynyt
• poliisin resurssit ovat pienentyneet
• sosiaalipalvelut ovat rapautuneet

Yhteenveto: SISH → kodittomuus → rikollisuus

Ilmiö	Vaikutus kodittomuuteen	Vaikutus rikollisuuteen
Sosiaaliturvan leikkaukset	Lisää asunnottomuutta	Lisää selviytymisrikoksia
Asuntopula	Nostaa vuokria, lisää häätöjä	Lisää alueellista rikollisuutta
Työmarkkinoiden epävarmuus	Lisää köyhyyttä ja velkaantumista	Lisää talousrikoksia ja harmaata taloutta
Palvelujen heikentyminen	Vähemmän tukea kriiseihin	Lisää nuorisorikollisuutta
Vankilasta vapautuminen	Suuri kodittomuusriski	Korkea uusintarikollisuus

Lähteet (hakutuloksiin perustuen)

• Kodittomuuden ja rikollisuuden yhteys, UK Government rapid evidence assessment
• Kodittomuuden rakenteelliset syyt, CrimRxiv-analyysi
• Asuntopolitiikan vaikutukset kodittomuuteen ja rikollisuuteen, British Academy Scholarship Online
• Kodittomuuden kasvu Britanniassa 2023–2024, digitPro / Shelter / Crisis UK
• UCL:n raportti rakenteellisesta eriarvoisuudesta Britanniassa

---

Kerran pudonnut – aina ulkopuolinen?

....."En palaa luoksesi enää koskaan"......

On karu tosiasia, josta harva haluaa puhua ääneen: kun ihminen putoaa yhteiskunnan kelkasta ja sortuu rikollisuuteen, hän ei useinkaan enää palaa takaisin täysivaltaisena kansalaisena. Vaikka rangaistus olisi suoritettu ja velat maksettu, leima jää. Se kulkee mukana kuin näkymätön tatuointi, joka muistuttaa kaikille – ja ennen kaikkea kantajalleen – että hän ei enää kuulu “hyväksyttyjen” joukkoon.

Yhteiskunta sanoo tarjoavansa toisen mahdollisuuden, mutta käytännössä pudonneelle avautuu vain kapea polku, joka on täynnä esteitä. Työmarkkinoilla menneisyys nousee esiin ensimmäisenä. Asuntomarkkinoilla se näkyy epäluulona. Sosiaalisissa suhteissa se muuttuu hiljaiseksi varauksellisuudeksi, joka kertoo enemmän rakenteista kuin yksittäisistä ihmisistä.

Kun ihminen on kerran merkitty, hänestä tulee helposti pysyvä ulkopuolinen – ei siksi, ettei hän haluaisi palata, vaan siksi, ettei häntä päästetä takaisin.

Tämä ei ole yksilön tragedia, vaan yhteiskunnan rakenteellinen ongelma. Pudonneen kohtalo ei synny tyhjästä. Se syntyy järjestelmästä, joka on nopea tuomitsemaan mutta hidas unohtamaan. Järjestelmästä, joka vaatii ihmiseltä täydellistä suoriutumista, mutta ei tarjoa todellisia väyliä takaisin osallisuuteen.

Kun puhumme rikollisuudesta, puhumme usein teoista. Harvemmin puhumme siitä, mitä tapahtuu sen jälkeen. Siitä, miten ihminen yrittää rakentaa elämäänsä uudelleen, mutta huomaa oven sulkeutuvan kerta toisensa jälkeen. Siitä, miten ulkopuolisuus alkaa lopulta tuntua pysyvältä identiteetiltä, ei vain väliaikaiselta tilalta.

On helppo sanoa, että jokainen on vastuussa omista valinnoistaan. Vaikeampaa on nähdä, että yhteiskunta kantaa vastuuta siitä, millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa niille, jotka yrittävät nousta takaisin jaloilleen.

Kerran pudonnut ei palaa yhteiskuntaan täysivertaisena – ei siksi, etteikö hän voisi, vaan siksi, ettei häntä päästetä. Tämä on se hiljainen totuus, jonka moni tietää, mutta harva uskaltaa sanoa ääneen.

---

---

Hei kuule! Mulla on asiaa ( Opettelen elämään 9 versio )

Tämä kappale ei ole uhka eikä tunnustus, vaan varoitus. Se kertoo, mitä tapahtuu, jos yhteiskunta alkaa ratkaista ongelmiaan tekemällä ihmisistä näkymättömiä. Kun osallisuus, ääni ja ihmisarvo poistetaan, jäljelle ei jää rauhaa – vaan jotain arvaamatonta.

Mitä tällä kappaleella yritän sanoa

Tämä kappale syntyi ajatuksesta, joka on vaivannut minua pitkään. Ei yksittäisestä poliittisesta päätöksestä, vaan suunnasta. Siitä, mitä tapahtuu, jos yhteiskunta alkaa pitää osaa ihmisistä virheinä, kuluerinä tai häiriötekijöinä – ja kuvittelee, että ongelma ratkeaa, kun nämä ihmiset vain katoavat näkyvistä.

Kappaleen minä-kertoja tekee juuri niin kuin häneltä on odotettu. Hän lakkaa kuluttamasta, lakkaa vaatimasta, lakkaa näkymästä. Hän ei enää häiritse katseellaan, äänellään tai olemassaolollaan. Hän ei pyydä apua, ei almua, ei sääliä. Hän toteuttaa yhteiskunnan hiljaisen toiveen kirjaimellisesti.

Ja juuri siksi tämä ei ole tarina vapautumisesta.

Näkymättömyys ei ole ratkaisu

Kappaleessa “vapaus” on ironiaa. Se on vapautta ilman lämpöä, ilman kenkiä, ilman paikkaa. Se on vapautta, jossa ihminen saa olla rauhassa – kunhan ei enää ole osa mitään. Tämä on se hinta, jonka yhteiskunta on joskus valmis hyväksymään, koska se ei näy budjettitaulukoissa eikä tilastoissa heti.

Mutta näkymättömyys on väkivallan muoto. Ei fyysisen, vaan sosiaalisen. Kun ihmiseltä viedään osallisuus, ääni ja merkitys, hän ei lakkaa olemasta ihminen. Hän lakkaa vain olemasta mukana.

Kuluttamaton ihminen on järjestelmälle vaarallinen

Yksi kappaleen ydinkohdista on kuluttamisesta luopuminen. Kyse ei ole köyhyydestä, vaan siitä, että ihminen lakkaa olemasta järjestelmälle hyödyllinen. Hän ei osta, ei myy, ei osallistu. Hän ei ole enää mitattavissa tutuin mittarein.

Tällainen ihminen ei ole “ratkaistu ongelma”. Hän on ratkaisematon kysymys.

Työttömyys on seuraus, ei tavoite

"Olen ollut luuseri, köyhä työtön yhteiskunnan riippakivi." Eli kuten yleisesti sanontaan työttömästä. Lopulta järjestelmä hylkää työttömän kokonaan ulkopuolelle.

Almujen hylkääminen

Kappaleessa torjutaan almut, ei siksi että apua ei tarvittaisi, vaan siksi että almu ei ole sama asia kuin oikeus. Almu pitää saajan hiljaisena ja kiitollisena. Oikeus tekee ihmisestä toimijan. Kun oikeudet katoavat ja jäljelle jää vain almu, katoaa myös luottamus yhteiskuntaan.

Loppu ei ole uhka – vaan seuraus

Kappaleen lopun uhmakas, jopa raju puhe ei ole rikoksen ihannointia. Se on varoitus siitä, mitä voi syntyä, jos ihmisiltä viedään kaikki lailliset ja rakentavat keinot vaikuttaa. Luovuus, äly ja kyky toimia eivät katoa, vaikka ne tukahdutetaan. Ne vain etsivät uuden, usein väärän, purkautumistien.

Miksi tämä kappale on tehty. Diskurssio.

Tämä kappale on tehty siksi, että yhteiskunnat eivät yleensä romahda yhdestä suuresta päätöksestä. Ne menevät pieleen askel askeleelta, silloin kun hyväksytään ajatus, että joitakin ihmisiä ei enää tarvitse nähdä, kuulla tai ottaa mukaan.

Kun sanon olevani ‘pieni harmi diskurssion’, en puhu itsestäni vaan ilmiöstä. Tarkoitan sitä, miten yhteiskunnalliset ongelmat – kuten köyhyys, syrjäytyminen tai pudonneiden kohtalo – jäävät usein julkisen keskustelun marginaaliin. Ne nähdään vain pieninä, ikävinä sivujuonteina, vaikka niiden vaikutukset ovat valtavia. Haluan tuoda esiin sen ristiriidan: se, mikä on yksilölle koko elämä, on yhteiskunnallisessa puheessa vain ohimenevä häiriö, pieni harmi suuren diskurssin laidalla.

Jos tämä teksti tuntuu epämukavalta, se on tarkoituskin.
Se ei ole huuto apua, vaan kysymys:

Mitä tapahtuu, jos yhteiskunta onnistuu liian hyvin tekemään ihmisistä huomaamattomia?

Tähän kysymykseen tämä kappale ei anna vastausta.
Se vain näyttää, miltä tie voi näyttää, jos sitä jatketaan liian pitkälle.

 

---

 

---

Suno prompti

A clear Finnish-style punk song from the eighties.

[soft intro]

[spoken word] Hei kuule!

Mulla on nyt asiaa sulle! Aion opetellla elämään niin kuin toivoit. Älä sitten itke kun huomaat sen, älä armoakaan anele!

[break]

Opettelen toimimaan, opinkin suuntaan kelpoisaan.
Kohta tää toimii kunhan tähän oikein uskotaan. Opettelen elämään.
Olen näkymätön, olen enää pieni harrmi diskurssion.

[break] [guitar solo]

[verse]

En ole enää kuluttaja, En ole enää vaikuttaja, en ole luuseri joka elää yhteiskunnan rahoilla.
Olen vapaa, olen villi, elän kera lutikoiden, enkä tarvitse enää sinun rahoja.
Olen vapaa, olen villi, elän  kera lutikoiden, enkä tarvitse enää sinun almurahoja.

[break]

[chorus]

Olen ollut luuseri, köyhä työtön yhteiskunnan riippakivi.
Tämä loppunut on, koska kävi toiveesi niin. Olen nyt huomaamaton, olen hampaaton, enkä enää näyttäydy julkisesti.

[break] [Guitar Solo]

[verse]

Annoin rikkaille rahani, tyhjä taskuni on reikäinen. Osoitithan äänesi näin toivoen.

Kuljen nyt kuluttamatta kenkiä, eikä asuntoni tarvitse enää lämpöä. En palaa luoksesi enää koskaan.

Olen näkymätön, olen enää pieni harrmi diskurssion.

[Guitar Solo]

[verse] Ei sinua häiritse enää katseeni, ei enää ääneni, elän takana pois sinun edestäsi. Olen silti vapaa, olen silti  villi, elän keskiössä pimeyden, enkä halua enää sinun rahoja.

Ei sinua häiritse enää katseeni, ei enää ääneni, elän vapaana pois  edestäsi. Olen vapaa, olen villi, elän keskiössä pimeyden, enkä halua enää sinun almurahoja.

[break] [Guitar Solo]

[chorus] 

Olen ollut luuseri, köyhä työtön yhteiskunnan riippakivi.
Tämä loppunut on, koska kävi toiveesi niin. Olen nyt huomaamaton, olen hampaaton, enkä enää näyttäydy julkisesti.

[verse]

Olen vapaa, olen villi, vaikka elän kera köyhyyden, en kaipaa sääliäsi, pidä almurahasi, enää en almujasi anele.
Ei sinua häiritse enää katseeni, ei enää ääneni, elän vapaa pois  edestäsi. Olen vapaa, olen villi, elän keskiössä pimeyden, enkä halua enää sinun almurahoja.

[spoken word]
[climatic]

Teen rikoksen, ehkä kaksikin, keksin idean, oikein midaksen kosketuksen! Perkele!.
Isken takaisin, koet sen itsekin. Teen rikoksen, ehkä kaksikin, keksin idean. Luon midaksen kosketuksen, perkele!. Isken takaisin, koet itsekin.

[chorus]

Olen ollut luuseri, köyhä työtön yhteiskunnan riippakivi.
Tämä loppunut on, koska kävi toiveesi niin. Olen nyt huomaamaton, olen hampaaton, enkä enää näyttäydy julkisesti.

[break] [Guitar Solo] [spoken word]

Opettelen elämään.
[break]
Perkele!!

[Guitar Solo] [instrumental outro]