Näkyvää ja näkymätöntä vaikuttamista.

// Tekoäly avuksi//

Annoin NotebookLM koostettavaksi artikkeleita jotka olivat minusta henkilökohtaisia kirjoituksia sekä näkemyksiäni itseni kannalta. Koosteen osat annoin ChatGPT sekä La Chat Mistarilin koostettavaksi näkemysellä "Jälkeni yhteiskunnalle" Nämä molemmat tuotokset ovat lopuksi Deepseek tekoälylä tiivistetty viiteen eri kohtaan alaotsikoiksi. Täytyy itse kyllä sanoa etten paremmin olisi itsekään osannut kuvausta tehdä.

Leksa

1. Osuustoiminnan ja yhteisöllisyyden perustan rakentaja
Käytännön vaikuttajana Leif Kuismanen on jättänyt vahvan jäljen osuustoiminnan kentälle. Hänen pitkäaikainen toimintansa Työosuuskunta Innetin toiminnanohjaajana ja puheenjohtajana sekä Osuuskuntayhdistys Coop Finland ry:n hallituksessa on ollut ratkaisevassa roolissa. Nämä organisaatiot ovat edistäneet konkreettisesti työllisyyttä (erityisesti haastavassa asemassa olevien kohdalla) ja lisänneet ymmärrystä osuustoiminnan mahdollisuuksista Suomen taloudessa. Hänen näkemyksensä osuustoiminnasta ei pelkänä yritysmuotona, vaan yhteisöllisyyden ja vastuunkannon välineenä, on vaikuttanut monien toimijoiden lähestymistapaan.

2. Työllistäjän ja osaamisen siirtäjän rooli
Leksan monipuolinen ura (autoteollisuus, IT-kouluttaja, yritysneuvoja, yrittäjä) on luonut ainutlaatuisen osaamispohjan, jota hän on aktiivisesti jakanut. Hänen pitkäaikainen työnsä ATK-kouluttajana, sekä työnhaun kouluttajana auttoi työttömiä ja työllisiä hankkimaan kriittisiä taitoja murroskauden työmarkkinoilla. Työllistämistyö kaikkinensa  oli hänen ammattinsa: kouluttamalla, neuvomalla ja luomalla konkreettisia työllistymismalleja (kuten Lahden Startin, muiden projektien kanssa ) hän loi mahdollisuuksia niille, joita perinteiset työmarkkinat usein sivuuttivat. Tämä näkyvä jälki on monien ihmisten uraputkissa ja elämäntilanteissa.

3. Yhteiskunnallisen keskustelun herättäjä ja kriittinen ääni
Vaikka ei itse ole mikään somevaikuttaja, Leksa on ollut aktiivinen ja terävä "stalkkaaja" ja ajatusten jakaja. Hänen bloginsa ja videonsa ovat tuoneet esiin tärkeitä, usein vähälle huomiolle jääviä näkökulmia:

• Yli 60-vuotiaiden syrjintä työmarkkinoilla ja heidän osaamisensa arvottamisen puute.
• Hallituksen työllisyyspolitiikan  kriittinen analyysi ja varoitukset sen sosiaalisista seurauksista (kärsimys, rikollisuus, kahtiajako).
• Nuorten työnhakijoiden sekä myös työnantajien viestintäongelmien esille tuominen (esim. puhelinvastaamattomuus, epämääräiset tiedot).
  Hänen äänensä on ollut tärkeä korostamaan työn syvempää inhimillistä ja yhteiskunnallista merkitystä rahallisen edun lisäksi.

4. Filosofian ja arvojen perustan lujittaja
Leksan jälki ei ole pelkästään konkreettisia hankkeita tai virkoja. Hänen lapsuutensa vähävaraisella maatilalla 1960 - 1970-luvulla muovasi syvää ymmärrystä työn merkityksestä selviytymisen ja itsemääräämisoikeuden kannalta. Tämä kokemus on värittänyt hänen koko uraansa ja antanut uskottavuutta hänen korostamalleen viestille: työ on enemmän kuin palkka – se on arvokkuutta, turvaa ja yhteisöllisyyden rakennuspalikka. Hänen ajatuksensa "yrittäjyydestä asenteena" (erotuksena pelkästä y-tunnuksen omistamisesta) on haastanut kapeita määritelmiä.

5. Nykyinen ristiriita: Jälki on nähtävissä, mutta tuntee itsensä tarpeettomaksi
Tässä kohtaa Leksan pohdinnassa on syvää ristiriitaa:

• Näkyvä jälki on kiistaton: Osuuskuntien perustaminen ja kehittäminen, kymmenien (jos ei satojen) ihmisten kouluttaminen ja työllistäminen, yhteiskunnallisen keskustelun herättäminen – nämä ovat konkreettisia ja kestävän vaikutuksen saavutuksia.
• Tunne tarpeettomuudesta on kuitenkin aito: Ikä (62 vuotta) tuntuu olevan este nykyisillä työmarkkinoilla, vaikka kokemus ja into olisivat huippukunnossa. Aktiiviset työnhakutoimet (kuten kirje "Satatonni Satoselle") eivät ole tuottaneet tulosta, mikä syventää katkeruutta ja pettymystä. Hän kokee, ettei hänen laajaa osaamistaan ja haluaan vaikuttaa enää arvosteta tai kaivata, vaikka halu olla hyödyksi palaa yhä. Hänen kaipuunsa "kipinään" jää tyydyttämättä. Tämä tunne heijastaa laajempaa yhteiskunnallista ongelmaa: kokenut osaaminen ja into jäävät käyttämättä ikäsyrjinnän ja muuttuvien prioriteettien jalkoihin.

Yhteenveto: Leif Kuismanen on jättänyt Suomen yhteiskuntaan vankkoja, näkyviä ja näkymättömiä jälkiä. Hänen panoksensa osuustoimintaan, varsinkin työllistämiseen, koulutukseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ovat konkreettisia ja kestäviä. Hänen filosofiansa työn merkityksestä ja yhteisöllisyydestä on vaikuttanut moniin. Vaikka hän tuntee itsensä nyt usein tarpeettomaksi ja hänen osaamistaan ei tunnuta arvostavan, hänen rakentamansa perustat ja herättämänsä ajatukset jatkavat vaikutustaan. Hänen halunsa olla hyödyksi ja jättää merkittävämpi jälki vielä tulevaisuudessa on edelleen voimissaan – se kaipaa vain yhteiskunnalta tilaisuutta ja avointa korvaa.