Ostaostaostaostaostaostaostaostaostaosta

Ostohalun puute – vai ostokyvyn puute?

Musiikki  sanat Leif Kuismanen ) 

Luotu käyttäen Suno.ai Musiikki Suno, sanoitukset omat. Äänen käsittely Omassa puhe nauhoitteessa iphone 8+ , Audacity OpenVINO Ai Effects, OpenVino Noise Suppression tekoälypohjainen kohinanpoisto. Teksti Chatgpt kooste kerätystä aineistosta . Kirjoitusasu ChatGPT,
Sunoa varten tekemäni tekstieditori Sunoteksti helpottaa tagien asettelua.

 Mulla, siis meillä on ostohaluja. Siitä on turha tulla syyttelemään.

Usein kuulee väitteen: “ihmiset eivät halua ostaa”. Mutta kokemukseni mukaan – esimerkiksi tarkastellen omaa tilannettani eläkeläisenä – kyse ei ole halun puutteesta, vaan kyvyn puutteesta. Halua olisi, mutta rahaa ei ole ylimääräistä. Tämä vaikuttaa suoraan kysyntään ja sitä kautta talouden vetovoimaan.

Miksi argumenttini

• Pienituloiset, eläkeläiset, yksinasuvat vanhukset asumistukineen ym. ovat taloudellisesti tiukilla. Näillä ryhmillä mahdollisuus “ostaa enemmän” on käytännössä rajattu.
• Samaan aikaan korkeamman tulotason ja varakkaiden ryhmä ostaa jo muutenkin suhteellisen paljon — ja heillä ei välttämättä ole lomittain merkittävää mahdollisuutta lisätä ostoksia paikallisilta pienyrityksiltä enemmän kuin ennenkaan. Näin ollen koko kulutuskysynnän nostaminen “vain ostamalla” on epärealistinen keino.
• Kun puhutaan “ostohaluttomuudesta”, on syytä kysyä: haluaiko kansa ostaa? Jos haluaa — ja silti ei osta — niin kyse on todennäköisemmin ostokyvystä (tulot, velat, hinnat, epävarmuus).

Talouden näkökulma

Tarkastelen tilannetta myös hieman makrotalouden kautta:

• Suomessa yksityinen kulutus (yksityiset kotitaloudet) on ollut alentuvassa trendissä viime vuosina. Economy and Finance+3Nordea Corporate+3ETLA+3
• Kuluttajien luottamus (consumer confidence) on heikko: esimerkiksi elokuussa 2025 vain 18 % kuluttajista uskoi Suomen taloustilanteen kohenevan seuraavan 12 kk aikana. Tilastokeskus+1
• Talouskasvun näkökulmasta siis kulutuksen heikkous muodostaa merkittävän pullonkaulan. ETLA+1
• Epävarmuus työllisyystilanteesta, oman talouden tilasta ja kiinnostus säästämiseen ennemmin kuin kuluttamiseen ovat vahvasti läsnä. Yle.fi+1

Kaikki tämä tukee omaa havaintoa: ostohalu (halu ja tarve ostaa) saattaa olla olemassa, mutta edellytykset lisäkulutukseen puuttuvat tai ovat hyvin rajatut.

Oma esimerkki — henkilökohtainen näkökulma

Konkreettisesti: minä haluaisin – monta kertaa päivässä (!) – ostaa jotakin pientä tai “ylimääräistä”. Mutta käytännössä minulla ei ole varaa tehdä muuta kuin välttämättömät ruokaostokset — ja nekin usein “punalappuisina” (tarjous-, alennus-- tilanteina).
Tämä kertoo: “halu” on, mutta se kohtaa taloudellisen realiteetin. Kun useilla kotitalouksilla on vastaava tilanne, niin kulutuspotentiaalia kokonaisuutena jää käyttämättä.

Mitä tämä tarkoittaa pienyrityksille ja taloudelle

Pienyrityksille tämä tarkoittaa, että vaikka he markkinoisivat tuotteitaan tai palveluitaan niin “kuluttajan halu ostaa” ei välttämättä riitä — tarvitaan osta‐kykyä.
Talouselämän näkökulmasta: jos suuri osa kansasta ei kykene lisäämään kulutustaan, niin talouskasvu jää vaisuksi — ja tämä näkyy ennusteissa. Esimerkiksi Etla on todennut, että kotitalouksien kulutus on nyt heikko lenkki. ETLA
Siksi pelkkä “jos ihmiset vain ostaisivat enemmän, talous lähtisi kovaan käyntiin” on liian yksinkertainen väite — koska ostamisen esteitä on ja ne liittyvät talouteen, ei niinkään haluttomuuteen.

Mitä muut tarvitsisivat, jotta ostokset kasvaisivat

Voidaan nähdä, että kulutuksen kasvu edellyttäisi ainakin osittain seuraavia:

• Pidempi‐aikaista ja vakaampaa työllisyyttä ja tulojen kehitystä → kun ihmiset kokevat oman taloutensa turvalliseksi.
• Velka‐ tai korkorasitteiden keventymistä → jos kotitaloudella on suuri velkataakka tai korkomenot, se rajoittaa muita ostoksia.
• Hintojen sekä inflaation hallintaa → kun elinkustannukset nousevat voimakkaasti, se syö “ylimääräisen” kulutuksen mahdollisuuden.
• Sosiaaliturvan ja pienituloisten tukien riittävyyttä → jotta heilläkin olisi varaa ostaa muuta kuin välttämättömiä asioita.
• Kuluttajien luottamuksen vahvistumista → kun tulevaisuus näyttää valoisammalta, kuluttajat ovat valmiimpia tekemään suurempia hankintoja.

Näiden edellytysten täyttyminen ei kuitenkaan tarkoita välttämättä että “kaikki ostaisivat vaan”. Se tarkoittaa, että ostaminen olisi mahdollista — mutta käytännössä ne, joilla varaa on, eivät välttämättä lisäisi kulutustaan merkittävästi (heillä se ehkä on jo suhteellisen korkea). Siksi “kulutuksen kasvu” ei tule vain “ostoshalun” lisääntymisestä, vaan “osto‐kyvyn” parantumisesta.

Johtopäätös

Väite, että “kansalla ei ole ostohalua”, on mielestäni ainakin osittain virheellinen — tai ainakin harhaanjohtava — koska se antaa kuvaa, että ongelmana on asenteessa (“emmä halua ostaa”), kun todellisuudessa keskeinen ongelma on taloudellisessa kapasiteetissa. Monilla kotitalouksilla ostamisen halu on olemassa, mutta resurssit puuttuvat.

Talouden näkökulmasta on selkeää, että kun ostot eivät lisäänny, kasvu jää laimeaksi — mutta ongelman ytimessä ei ole vain “halu” vaan olosuhteet: tulojen määrä, velat, epävarmuus, hintojen kehitys. Jos halutaan, että paikalliset pienyritykset saisivat uutta virtaa kulutuksesta, ei riitä pelkästään “ostakaa paikallisesti” -viesti, vaan tarvitaan myös rakenteellisia keinoja, jotka vahvistavat kuluttajien ostokykyä ja luottamusta.

Oman kohdaltani tämä tarkoittaa: jos olisin ansainnut enemmän, tai jos oletettu asumistukeni tai eläkkeeni olisi suurempi, varmasti ostaisin enemmän — mutta niin kuin nyt on, valinnat ovat hyvin rajalliset ja ostaminen “ylimääräistä” on usein unelma. Paska unelma.

Lähteitä ostohaluttomuuden ja heikon kulutuskysynnän ilmiöstä

• Nordea: “Why don’t Finns consume?” – kertoo , että Suomen privaatin kulutuksen trendi on ollut laskussa, vaikka reaalitulot ovat nousseet. Nordea Corporate+1
• Statistics Finland – Kuluttajien luottamus – dokumentaatio: tulo- ja kulutusintentioita. Tilastokeskus+1
• Helsinki Times: “Weak consumer confidence keeps Finns from spending” – kuluttajien halukkuus tehdä suuria hankintoja on alhainen. Helsinki Times
• ETLA (julkaisu): “Household consumption is now the weakest link” - Suomen talousennusteessa kotitalouksien kuluttaminen on keskeinen heikkous. ETLA
• Talous- ja Euroopan komission ennuste: “Private consumption remained subdued” – ennusteissa mainitaan, että kotitalouksien kulutus pysyi heikkona suurten ostosten lykkäämisen takia. Economy and Finance