Sähköjohtojen liittäminen.
kts ensin Mollausta, liittimien numerointi
Lienee yleisin paikka on auton sähkölaitteiden liitokset, joista on kuvia some kanavilla tämän tästä erilaisista "sätöksistä".
Todentotta. Entisenä autosähköasentajana voin sanoa että hyvin kyseenalaisia sähköhimmeleitä löytyy lähes jokaisesta vanhemmasta harrasteautosta. Johtoja vailla merkitystä, sekä suojaamattomia avoimia virtapäitä jne jne. Epämääräisiä johtokasoja yms. Olen monesta autosta rullannut ylimääräisiä tarpeettomia johtia jopa ns ämpäritolkulla.
Muttayllättävän usein puututaan sähköjohtojen liitoksiin. Melko usein liitokset ovat kuitenkin täysin asiallisia, vaikka monesti jopa jääneet ajan saatossa turhiksi. Usein on "korjattu" alkuperäistä asiaa tekemällä ohitusjohto selvittämättä mikä alkuperäisessä on vikana jne. Enemmän kiinnittäisin huomiota sähköteknisiin juttuihin. Käyttötarkoitus, johtimen paksuus, kytkentäkaavio, sulake sekä varotoimet jne.
Mutta miten liitokset sinänsä? Monesti täysin asiallista kytkentää esitellään "sätöksenä" vaikka syytä ei ole. Toisinaan syyte on aiheellinen. Hyvin usein kuitenkin se varsinainen "sätös" on se miksi kytkentä on tehty ja miten se on suojattu, kuin se, onko käytetty rimaliitintä, abikoa tms surrausliitäntää. Kunhan työn jälki on huolellista ja harkittua.
How Pros Use Crimp Connectors, how to use crimp connectors, the right way
Why 50% of All Crimp Connections Fail - Up or Down?
Ohje puristusliitosten tekemiseen ja johdinten kokomerkinnät
Puristus on ensisijainen tapa luoda mekaanisesti luotettava ja kestävä sähköliitos, erityisesti sovelluksissa, joissa tarvitaan hyvää tärinän ja rasituksen kestoa, kuten ajoneuvoissa.
Johdinten kokomerkinnät ja niiden tarkoitus
Sähköjohtimien koot ilmoitetaan yleisimmin joko metrijärjestelmän mukaisena poikkipinta-alana (mm²) tai amerikkalaisen standardin mukaisena AWG-luokituksena (American Wire Gauge).
1. Poikkipinta-ala (mm²)
Poikkipinta-ala ilmoittaa johtimen sisällä olevan kuparin tai muun johtavan materiaalin pinta-alan neliömillimetreinä. Tämä on yleisin merkintä Euroopassa.
• Tarkoitus: Poikkipinta-ala on kriittinen, koska se määrittää johtimen virrankeston (ampeerit) ja vaikuttaa jännitehäviöön koko piirissä. Suuremmat virrat ja pidemmät etäisyydet vaativat paksumpaa johtoa (suurempi mm²-arvo) riittävän suorituskyvyn varmistamiseksi.
• Yleiset koot (esimerkkejä): 0.5, 0.75, 1.0, 1.5, 2.5, 4, 6, 10, 16, 25, 35, 50 mm².
• Nyrkkisääntö: Kun lasket tarvittavan johdon koon (esim. jännitehäviön kaavalla), valitse aina pyöristettynä seuraavaksi suurempi saatavilla oleva standardikoko.
2. AWG-luokitus (American Wire Gauge)
AWG-järjestelmässä pienempi luku tarkoittaa paksumpaa johtoa. Monet liittimet, erityisesti autoelektroniikassa, käyttävät AWG-standardia. Eristetyissä puristusliittimissä (kuten rengasliittimissä) koko ilmoitetaan usein värikoodilla:
Väri AWG-koko Vastaava mm² (noin)
Punainen 22–16 gauge Noin 0.32–1.3 mm²
Sininen 16–14 gauge Noin 1.3–2.1 mm²
Punainen 22–16 gauge Noin 0.32–1.3 mm²
Sininen 16–14 gauge Noin 1.3–2.1 mm²
Keltainen 12–10 gauge Noin 3.3–5.3 mm²
3. Puristusliittimen koon valinta
Johtimen paksuus täytyy sovittaa liittimen metallikoskettimeen (pinniin tai holkkiin). Jos liian paksua kaapelia yritetään puristaa liian pieneen liittimeen, puristus jää heikoksi. Vastaavasti, jos liian ohut johto laitetaan liian isoon pinniin, puristus voi jäädä löysäksi. Sekä heikot että löysät liitokset voivat kuumentua tai irrota. Ammattimaiset eristämättömät liittimet merkitään yleensä leimalla, joka kertoo niiden käyttökokoluokan (esim. 16–14 gauge).
--------------------------------------------------------------------------------
Ohje liitosten tekemiseen puristamalla
Puristusliitos (krimppaus) on kriittinen prosessi, joka vaatii oikeat työkalut ja huolellisuutta, jotta saavutetaan luotettava sähköinen ja mekaaninen yhteys.
Vaihe 1: Valitse oikeat työkalut ja liitin
1. Valitse liitin: Varmista, että valitsemasi liitin (esim. rengasliitin, jatkoliitin, tai pinniliitin) on tarkoitettu käyttämäsi johtimen kokoon (mm² tai AWG) ja vastaa käyttökohteen vaatimuksia (esim. virrankesto, ympäristön kestävyys).
2. Hanki puristustyökalu: Käytä laadukasta puristustyökalua (krimpperiä). Pihdit soveltuvat vain hätätapauksessa. Parhaissa työkaluissa on merkinnät eristetyille ja eristämättömille liittimille.
3. Hanki kuorintatyökalu: Käytä oikean kokoista kuorintatyökalua, joka ei vahingoita johtimen säikeitä.
Vaihe 2: Valmistele johdin
1. Kuori eriste: Kuori johtimen päästä eristettä juuri sen verran, että paljas johdin mahtuu kokonaan liittimen metalliholkin (piipun) sisään, mutta ilman että eriste menee holkin sisään. Esimerkiksi noin 6 mm (neljännes tuumaa) on yleinen pituus.
2. Tarkasta kuorinta: Hyvä kuorinta on suora, eikä siinä ole katkenneita tai vaurioituneita säikeitä. Jos kuorinta ei suju helposti, säädä kuorintatyökalun kokoa.
3. Puhdista (tarvittaessa): Jos käsittelet alumiinijohtimia, poista oksidikerros johtimen pinnasta teräsharjalla tai veitsellä ja varmista, ettei metallijäämiä jää. Jos käytät alumiiniliittimiä, ne sisältävät usein valmiiksi kontaktirasvaa hapettumisen estämiseksi, ja tämä rasva saa pursuta ulos puristuksen aikana.
Vaihe 3: Aseta johdin liittimeen
1. Työnnä johto: Aseta johdin holkkiin niin, että se ulottuu holkin päähän asti. Jos mahdollista, johdon tulisi olla näkyvissä holkin toisella puolella.
2. Tarkista eristys: Varmista, että eristys on kokonaan peitetty liittimen eristyksellä, mutta ettei eriste ole tunkeutunut metalliseen puristusalueeseen (piippuun).
Vaihe 4: Suorita puristus
1. Kohdista työkalu: Aseta liitin puristustyökalun leukoihin. Liitin tulee sijoittaa niin, että puristus kohdistuu oikeaan osaan holkkia – useimmiten keskiosaan. Eristetyissä liittimissä käytä pyöristettyä päätä. Eristämättömissä liittimissä käytä usein koveraa (divot) puolta.
2. Purista tiukasti: Purista työkalun kahvoja lujasti. Monet työkalut on suunniteltu antamaan automaattisesti oikea paine. Varmista, että työkalu on suljettu kokonaan.
◦ Puristusjärjestys (kaapelikengät): Jos puristuksia tarvitaan useampia (esim. suurilla kaapelikengillä), aloita puristaminen aina kaapelikengän lavan puolelta ja etene kohti johtoa. Jatkosliitoksissa aloita keskeltä ja etene molempiin suuntiin.
Vaihe 5: Tarkasta ja testaa liitos
1. Visuaalinen tarkastus: Tarkista puristuksen laatu. Oikein puristettu liitin on tasainen, eikä siinä ole halkeamia tai näkyviä rakoja.
2. Vetolujuuden tarkastus: Älä pelkää vetää liitintä. Puristuksen tulee pitää johdinta tiukasti. Jos johto irtoaa helposti, liitos on viallinen ja se on tehtävä uudelleen.
3. Sähköinen testaus: Jos mahdollista, testaa liitoksen jatkuvuus yleismittarilla varmistaaksesi, että sähkö kulkee moitteettomasti.
--------------------------------------------------------------------------------
Puristusliitoksen onnistuminen perustuu siihen, että liittimen ja johtimen metallit muodostavat tiiviin, kaasutiiviin ja lujan kosketuksen, joka kestää mekaanista rasitusta ja varmistaa optimaalisen sähkönjohtavuuden. Varmistamalla oikean johdinkoon ja käyttämällä asianmukaista työkalua, voidaan välttää virheelliset liitokset, jotka voivat johtaa lämpenemiseen ja sähköhäiriöihin.
